Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotus : erityistarkastelussa hammashoitopalvelut
Nurmi, Seija (2018-04-17)
Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotus : erityistarkastelussa hammashoitopalvelut
Nurmi, Seija
(17.04.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen arvonlisäverotuksesta säädetään ALVL:n 34-36 §:ssä sekä arvonlisäverodirektiivin 2006/112/EY 132 artiklassa. Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut ovat erityissäännöksin säädetty verottomiksi niiltä osin, kun kysymys on julkisen valvonnan piiriin kuuluvasta toiminnasta. Arvonlisäverottomuus koskee sekä julkista, että yksityistä terveyden- ja sairaanhoitoa. Arvonlisäverolaki muuttui olennaisesti terveyden- ja sairaanhoidossa esteettisen hoidon osalta 1.5.2014, jolloin siitä tuli pääsäännön mukaan arvonlisäverollista. Toinen merkittävä muutos tapahtui työvoiman luovuttamisen osalta 1.1.2014, jolloin se muuttui arvonlisäverottomaksi.
Tutkielmassa analysoidaan oikeusdogmaattista lähestymistapaa käyttäen yksityisen terveyden- ja sairaanhoidon arvolisäverotuksen tämän hetken oikeustilaa selvittämällä arvonlisäverokohtelua ja tulkintaongelmia eri oikeuslähteitä hyödyntäen. Tarkemmassa tarkastelussa ovat hammashoitopalvelut ja sieltä mahdollisesti esiin nousevat tulkintahaasteet. Hammashoitopalveluihin sovelletaan arvonlisälakia yleisen terveyden- ja sairaanhoidon periaatteiden mukaisesti ja suoraan hammashoitopalveluihin kohdistuvia säännöksiä on niukalti. Oikeuskäytännöt ovat hyvin keskeisessä roolissa vero-oikeuden soveltamisessa ja tulkinnassa, joita tässäkin tutkielmassa on hyödynnetty.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotusta koskeva oikeustila on tällä hetkellä joiltakin osin epäselvä ja lain soveltamisessa on löydettävissä ongelmallisia tulkintakysymyksiä, erityisesti esteettisen ja lääketieteeseen perustuvan hoidon välisessä rajanvedossa ja terveydenhuollon ammattihenkilön lisäkoulutukseen liittyvissä edellytyksissä. Lisäksi tapauksista on noussut esille kysymys siitä, onko hoidon yhteydessä luovutettu tavara tai palvelu tavanomaisesti hoitoon kuuluva ja siten arvonlisäveroton, vai katsotaanko se hoitoon kuulumattomaksi arvonlisäverolliseksi. Hammashoitopalvelujen osalta nousi esille hammasproteesiin ja hammasteknisiin työsuorituksiin liittyvä erityissäännös, joka mahdollistaa esteettisen hoidon suorittamisen arvonlisäverottomana. Purentakiskon arvonlisäverokohtelu on ajankohtainen, sillä Keskusverolautakunta on antanut juuri äskettäin ennakkopäätöksen, jonka mukaan purentakiskoa on pidettävä potilaan omaehtoisesti käyttämänä apuvälineenä, josta on suoritettava arvonlisävero.
Tutkielmassa analysoidaan oikeusdogmaattista lähestymistapaa käyttäen yksityisen terveyden- ja sairaanhoidon arvolisäverotuksen tämän hetken oikeustilaa selvittämällä arvonlisäverokohtelua ja tulkintaongelmia eri oikeuslähteitä hyödyntäen. Tarkemmassa tarkastelussa ovat hammashoitopalvelut ja sieltä mahdollisesti esiin nousevat tulkintahaasteet. Hammashoitopalveluihin sovelletaan arvonlisälakia yleisen terveyden- ja sairaanhoidon periaatteiden mukaisesti ja suoraan hammashoitopalveluihin kohdistuvia säännöksiä on niukalti. Oikeuskäytännöt ovat hyvin keskeisessä roolissa vero-oikeuden soveltamisessa ja tulkinnassa, joita tässäkin tutkielmassa on hyödynnetty.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotusta koskeva oikeustila on tällä hetkellä joiltakin osin epäselvä ja lain soveltamisessa on löydettävissä ongelmallisia tulkintakysymyksiä, erityisesti esteettisen ja lääketieteeseen perustuvan hoidon välisessä rajanvedossa ja terveydenhuollon ammattihenkilön lisäkoulutukseen liittyvissä edellytyksissä. Lisäksi tapauksista on noussut esille kysymys siitä, onko hoidon yhteydessä luovutettu tavara tai palvelu tavanomaisesti hoitoon kuuluva ja siten arvonlisäveroton, vai katsotaanko se hoitoon kuulumattomaksi arvonlisäverolliseksi. Hammashoitopalvelujen osalta nousi esille hammasproteesiin ja hammasteknisiin työsuorituksiin liittyvä erityissäännös, joka mahdollistaa esteettisen hoidon suorittamisen arvonlisäverottomana. Purentakiskon arvonlisäverokohtelu on ajankohtainen, sillä Keskusverolautakunta on antanut juuri äskettäin ennakkopäätöksen, jonka mukaan purentakiskoa on pidettävä potilaan omaehtoisesti käyttämänä apuvälineenä, josta on suoritettava arvonlisävero.