Yritysvastuuraportoinnin laatu : Yritysten edustajien näkökulma laadun arviointiin
Jaakkola, Laura (2018-04-17)
Yritysvastuuraportoinnin laatu : Yritysten edustajien näkökulma laadun arviointiin
Jaakkola, Laura
(17.04.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Yritysvastuuraportointi on esimerkiksi tilinpäätösraportointiin verrattuna lapsenkengissä, ja raportointiin liittyvistä kysymyksistä kuten raporttien kohdeyleisöstä ja raportoinnin tavoiteltavista ominaisuuksista käydään edelleen keskustelua. Tämän tutkielman tarkoituksena on lisätä tietoa yritysten vastuuraportoinnin nykytilasta. Tutkielmassa tarkastellaan informaation laadun kannalta tärkeitä vastuuraportoinnin ja raportointiprosessin ominaisuuksia sekä yritysten edustajien käsityksiä siitä, millaista on hyvä ja laadukas yritysvastuuraportointi. Tutkielman yhtenä tavoitteena on myös selvittää syitä Global Reporting Initiativen kehittämän GRI-raportointiviitekehyksen käyttöönotolle yrityksissä sekä ohjeiston käyttöönoton vaikutuksia yrityksen vastuuraportointiin.
Tutkimuksen teoriaosuudessa muodostetaan aikaisemman kirjallisuuden perusteella kuva yritysvastuuraportoinnin käyttäjien tarpeista ja vastuuraportoinnin laatuun ja käytettävyyteen vaikuttavista tekijöistä. Yritysvastuuraportointia selittävien teorioiden pohjalta teorian muodostamaksi ideaaliksi yritysvastuuraportoinnille voi nähdä yrityksen tilivelvollisuusraportoinnin kaikille raportointia tarvitseville sidosryhmille. Tutkielmassa tutustutaan neljän yrityksen yritysvastuuraportointiin yritysten edustajille tehtyjen teemahaastatteluiden ja yritysten yritysvastuuraportoinnin analysoinnin kautta. Empiriaosuuden avulla pyritään arvioimaan edellytyksiä teorian asettamien yritysvastuuraportoinnin tavoitteiden toteutumiselle käytännössä. Tärkeimpänä yritysvastuuraportoinnin käyttäjäryhmänä haastatelluissa yrityksissä nähtiin sijoittajat, asiakkaat, henkilöstö ja yritysvastuun luokittajat. Haastateltavat korostivat erityisesti yritysvastuuraportoinnin merkitystä sijoittajille sekä yritysvastuun merkitystä liiketoiminnalle. Haastateltujen yritysten edustajien mukaan GRI-ohjeiston merkitys raportoinnin käytännön toteuttamisessa jää melko rajalliseksi. Haastateltavat pitivät eri yritysten välisen suoriutumisen vertailtavuutta haastatteluajankohdan yritysvastuuraportointiin perustuen heikkona.
Yritysvastuuraportoinnin informaation käyttökelpoisuus ja hyödyllisyys voidaan nähdä puutteellisena yritysten edustajien haastattelujen ja yritysten vastuuraportointia käsittelevän kirjallisuuden perusteella. Erityisesti yritysvastuuraporttien vertailtavuus ja luotettavuus voidaan nähdä ongelmallisena. Raportoinnin ongelmat eivät myöskään välttämättä ratkea GRI-ohjeiston käytöllä tai ulkoisen varmentamisen kautta. Yritysvastuuraportoinnin informaation kerääminen ja kokoaminen voi kuitenkin johtaa yhteiskunnan kannalta positiivisiin muutoksiin yritysten toiminnassa.
Tutkimuksen teoriaosuudessa muodostetaan aikaisemman kirjallisuuden perusteella kuva yritysvastuuraportoinnin käyttäjien tarpeista ja vastuuraportoinnin laatuun ja käytettävyyteen vaikuttavista tekijöistä. Yritysvastuuraportointia selittävien teorioiden pohjalta teorian muodostamaksi ideaaliksi yritysvastuuraportoinnille voi nähdä yrityksen tilivelvollisuusraportoinnin kaikille raportointia tarvitseville sidosryhmille. Tutkielmassa tutustutaan neljän yrityksen yritysvastuuraportointiin yritysten edustajille tehtyjen teemahaastatteluiden ja yritysten yritysvastuuraportoinnin analysoinnin kautta. Empiriaosuuden avulla pyritään arvioimaan edellytyksiä teorian asettamien yritysvastuuraportoinnin tavoitteiden toteutumiselle käytännössä. Tärkeimpänä yritysvastuuraportoinnin käyttäjäryhmänä haastatelluissa yrityksissä nähtiin sijoittajat, asiakkaat, henkilöstö ja yritysvastuun luokittajat. Haastateltavat korostivat erityisesti yritysvastuuraportoinnin merkitystä sijoittajille sekä yritysvastuun merkitystä liiketoiminnalle. Haastateltujen yritysten edustajien mukaan GRI-ohjeiston merkitys raportoinnin käytännön toteuttamisessa jää melko rajalliseksi. Haastateltavat pitivät eri yritysten välisen suoriutumisen vertailtavuutta haastatteluajankohdan yritysvastuuraportointiin perustuen heikkona.
Yritysvastuuraportoinnin informaation käyttökelpoisuus ja hyödyllisyys voidaan nähdä puutteellisena yritysten edustajien haastattelujen ja yritysten vastuuraportointia käsittelevän kirjallisuuden perusteella. Erityisesti yritysvastuuraporttien vertailtavuus ja luotettavuus voidaan nähdä ongelmallisena. Raportoinnin ongelmat eivät myöskään välttämättä ratkea GRI-ohjeiston käytöllä tai ulkoisen varmentamisen kautta. Yritysvastuuraportoinnin informaation kerääminen ja kokoaminen voi kuitenkin johtaa yhteiskunnan kannalta positiivisiin muutoksiin yritysten toiminnassa.