Kuka tahansa voi olla kääntäjä : Kvalifikaatiot ja motivointi kääntämisen joukkoistamisprojektien rekrytointiteksteissä
Kivioja, Anni (2018-04-24)
Kuka tahansa voi olla kääntäjä : Kvalifikaatiot ja motivointi kääntämisen joukkoistamisprojektien rekrytointiteksteissä
Kivioja, Anni
(24.04.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kääntämisen kaupallisten ja ei-kaupallisten joukkoistamisprojektien rekrytointitekstien vapaaehtoisille asetettuja kvalifikaatioita ja motivointia. Selvitän työssäni, eroavatko kaupallisten ja ei-kaupallisten projektien kvalifikaatiot ja motivointi toisistaan. Tarkastelen myös, millaisen kuvan esitetyt kvalifikaatiot ja motivointi antavat kääntämisen vaatimuksista sekä kääntäjien ammattitaidosta ja asiantuntijuudesta. Lisäksi työssä tarkastellaan joukkoistamista osana yleistä työn muutosta sekä käännösalan muutosta.
Tutkimusaineistoksi kerättiin 15 joukkoistamisprojektin rekrytointitekstit, joita tarkasteltiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen käännöstieteellinen viitekehys on kääntämisen sosiologia. Tutkimus on motivoinnin osalta aineistolähtöinen ja kvalifikaatioiden osalta teoriaohjaava. Teksteistä poimittiin kaikki kvalifikaatioihin ja motivointiin liittyvät lausumat, jotka luokiteltiin teoriataustan avulla. Motivointia tarkasteltiin sisäisten ja ulkoisten motiivien kautta ja kvalifikaatioita Hanhisen (2010) kolmiportaisen kvalifikaatiomallin kautta.
Analyysi paljasti, että molemmissa projektityypeissä motivointi korostuu kvalifikaatioiden kustannuksella. Vapaaehtoisia pyritään erityisesti motivoimaan vetoamalla yhteisöllisyyteen ja auttamisen haluun. Eroja projektien välillä syntyy kuitenkin yhteisön luonteen mukaan, kuten myös sen perusteella, että vedotaanko sisäisiin vai ulkoisiin seikkoihin. Tekstit tuovat kääntämiselle näkyvyyttä, mutta niissä ei korosteta kääntämisen vaatimuksia tai aseteta erityisiä ehtoja osallistumiselle. Tekstit todentavat näkemystä kääntämisestä kaikkien kaksikielisten osaamana taitona, joka ei vaadi erityisiä kompetensseja, mikä ilmenee ilmoituksissa esiintyvien kvalifikaatioiden vähäisestä määrästä. Erona projektien välillä on, että kaupallisissa teksteissä keskitytään motivointiin vielä ei-kaupallisia enemmän eikä kvalifikaatiota mainita juuri lainkaan. Ei-kaupallisissa teksteissä mainitaan myös kvalifikaatioita, mutta ne ovat usein luonteiltaan negatiivisia eli mainittua kvalifikaatiota ei tarvita työssä. Kaupallisten tekstien strategiana on siis välttää taitovaatimuksien mainitsemista kokonaan, kun taas ei-kaupallisissa pyritään todistamaan, että kuka tahansa voi osallistua.
Rekrytointiteksit ovat näkyvä osa joukkoistamisprojekteja, mutta jotta pystyttäisiin saamaan parempi kuva joukkoistamisen vaikutuksista käännösalan arvostukseen, olisi tarpeellista tehdä enemmän tutkimusta. Mielenkiintoisia ja alitutkittuja aiheita ovat esimerkiksi joukkoistamisen lopputuotteiden laatu, projektien muu viestintä sekä ammattilaisten osallisuus projektien eri vaiheissa.
Tutkimusaineistoksi kerättiin 15 joukkoistamisprojektin rekrytointitekstit, joita tarkasteltiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen käännöstieteellinen viitekehys on kääntämisen sosiologia. Tutkimus on motivoinnin osalta aineistolähtöinen ja kvalifikaatioiden osalta teoriaohjaava. Teksteistä poimittiin kaikki kvalifikaatioihin ja motivointiin liittyvät lausumat, jotka luokiteltiin teoriataustan avulla. Motivointia tarkasteltiin sisäisten ja ulkoisten motiivien kautta ja kvalifikaatioita Hanhisen (2010) kolmiportaisen kvalifikaatiomallin kautta.
Analyysi paljasti, että molemmissa projektityypeissä motivointi korostuu kvalifikaatioiden kustannuksella. Vapaaehtoisia pyritään erityisesti motivoimaan vetoamalla yhteisöllisyyteen ja auttamisen haluun. Eroja projektien välillä syntyy kuitenkin yhteisön luonteen mukaan, kuten myös sen perusteella, että vedotaanko sisäisiin vai ulkoisiin seikkoihin. Tekstit tuovat kääntämiselle näkyvyyttä, mutta niissä ei korosteta kääntämisen vaatimuksia tai aseteta erityisiä ehtoja osallistumiselle. Tekstit todentavat näkemystä kääntämisestä kaikkien kaksikielisten osaamana taitona, joka ei vaadi erityisiä kompetensseja, mikä ilmenee ilmoituksissa esiintyvien kvalifikaatioiden vähäisestä määrästä. Erona projektien välillä on, että kaupallisissa teksteissä keskitytään motivointiin vielä ei-kaupallisia enemmän eikä kvalifikaatiota mainita juuri lainkaan. Ei-kaupallisissa teksteissä mainitaan myös kvalifikaatioita, mutta ne ovat usein luonteiltaan negatiivisia eli mainittua kvalifikaatiota ei tarvita työssä. Kaupallisten tekstien strategiana on siis välttää taitovaatimuksien mainitsemista kokonaan, kun taas ei-kaupallisissa pyritään todistamaan, että kuka tahansa voi osallistua.
Rekrytointiteksit ovat näkyvä osa joukkoistamisprojekteja, mutta jotta pystyttäisiin saamaan parempi kuva joukkoistamisen vaikutuksista käännösalan arvostukseen, olisi tarpeellista tehdä enemmän tutkimusta. Mielenkiintoisia ja alitutkittuja aiheita ovat esimerkiksi joukkoistamisen lopputuotteiden laatu, projektien muu viestintä sekä ammattilaisten osallisuus projektien eri vaiheissa.