Alexander McQueenin subliimi ja Savage Beautyn institutionaalinen taiteeksi määrittyminen
Hasko, Maiju (2018-04-24)
Alexander McQueenin subliimi ja Savage Beautyn institutionaalinen taiteeksi määrittyminen
Hasko, Maiju
(24.04.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma hahmottaa brittiläisen muotitaiteilija Alexander McQueenin subliimia ja Victoria and Albert Museumissa vuonna 2015 esillä olleen Savage Beauty -näyttelyn institutionaalista taiteeksi määrittymistä. Tutkielmassa tarkastellaan, millä länsimaisen taide- ja museokentän institutionaalisilla mekanismeilla McQueenin teosten statusta taiteena vahvistettiin ja kuinka Savage Beauty rikkoi yhdellätoista näyttelytilallaan olemassa olevaa näyttelysuunnittelun traditiota. Näyttelykävijää nimitetään tutkielmassa katsoja-kokijaksi Savage Beautyn tunnevoimaisuuden tavoittamiseksi.
Tutkielma jakautuu kolmeen analyysilukuun. Ensimmäisessä niistä perehdytään Lee Alexander McQueenin (1969–2010) henkilöhistoriaan ja tekijyyteen, haute couturen erityisyyteen sekä luksukseen immateriaalisena arvotekijänä. McQueeniä tarkastellaan ainutlaatuisena taiteilijana, jonka visio ja teosten konkreettinen toteutus muutti tapaamme katsoa ja ymmärtää muotia.
Toisessa käsittelyluvussa keskitytään erityisesti McQueeniin subliimina ja taiteilijan tekijyyttä ja visiota tarkastellaan brittiläisen Edmund Burken ja ranskalaisen Jean-François Lyotardin ja teorioita hyödyntäen. Keskiöön nousevat Burken seitsemän subliimin aspektin ja Lyotardin subliimin modernismin jälkitila. Luvun viimeisessä alaluvussa tuodaan esille kuriositeetin käsite ja liitetään Savage Beautyn kahdeksas näyttelytila Cabinet of Curiosities osaksi taiteenkeräilyn historiaa.
Kolmas analyysiluku tarkastelee Savage Beautyn näyttelysuunnittelua. Ensimmäisessä alaluvussa keskitytään traditionaalisen näyttelysuunnittelun mekanismeihin ja toisessa alaluvussa perehdytään jokaiseen näyttelytilaan omana kokonaisuutenaan. Kolmas alaluku paneutuu kulttuurihistoriallisen museon ideaan sekä siihen, kuinka Savage Beauty ja McQueenin teokset keskustelevat idean kanssa. Luvussa tuodaan esille myös muodin kuratoinnissa tapahtunut merkityskäänne sekä pohditaan sen valossa muotimuseologian ja pukumuseologian käsitteitä.
Tutkielman kuvaliitteessä on kuva jokaisesta Savage Beautyn yhdestätoista näyttelytilasta sekä valikoima tutkielman sisältöä havainnoillistavia yksittäisisiä teoksia.
Tutkielma jakautuu kolmeen analyysilukuun. Ensimmäisessä niistä perehdytään Lee Alexander McQueenin (1969–2010) henkilöhistoriaan ja tekijyyteen, haute couturen erityisyyteen sekä luksukseen immateriaalisena arvotekijänä. McQueeniä tarkastellaan ainutlaatuisena taiteilijana, jonka visio ja teosten konkreettinen toteutus muutti tapaamme katsoa ja ymmärtää muotia.
Toisessa käsittelyluvussa keskitytään erityisesti McQueeniin subliimina ja taiteilijan tekijyyttä ja visiota tarkastellaan brittiläisen Edmund Burken ja ranskalaisen Jean-François Lyotardin ja teorioita hyödyntäen. Keskiöön nousevat Burken seitsemän subliimin aspektin ja Lyotardin subliimin modernismin jälkitila. Luvun viimeisessä alaluvussa tuodaan esille kuriositeetin käsite ja liitetään Savage Beautyn kahdeksas näyttelytila Cabinet of Curiosities osaksi taiteenkeräilyn historiaa.
Kolmas analyysiluku tarkastelee Savage Beautyn näyttelysuunnittelua. Ensimmäisessä alaluvussa keskitytään traditionaalisen näyttelysuunnittelun mekanismeihin ja toisessa alaluvussa perehdytään jokaiseen näyttelytilaan omana kokonaisuutenaan. Kolmas alaluku paneutuu kulttuurihistoriallisen museon ideaan sekä siihen, kuinka Savage Beauty ja McQueenin teokset keskustelevat idean kanssa. Luvussa tuodaan esille myös muodin kuratoinnissa tapahtunut merkityskäänne sekä pohditaan sen valossa muotimuseologian ja pukumuseologian käsitteitä.
Tutkielman kuvaliitteessä on kuva jokaisesta Savage Beautyn yhdestätoista näyttelytilasta sekä valikoima tutkielman sisältöä havainnoillistavia yksittäisisiä teoksia.