Vanhempien kasvatuksellisten toimintatapojen ja sosiaalisten verkostojen piirteiden yhteys 3–5-vuotiaiden lasten sosiaaliseen kompetenssiin : lasten sosiaalisen kompetenssin pysyvyys sekä sukupuolten väliset erot
Hämäläinen, Elina (2018-04-25)
Vanhempien kasvatuksellisten toimintatapojen ja sosiaalisten verkostojen piirteiden yhteys 3–5-vuotiaiden lasten sosiaaliseen kompetenssiin : lasten sosiaalisen kompetenssin pysyvyys sekä sukupuolten väliset erot
Hämäläinen, Elina
(25.04.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää sekä äitien että isien kasvatuksellisten toimintatapojen ja sosiaalisten verkostojen piirteiden yhteyttä heidän 3–5-vuotiaiden lastensa sosiaaliseen kompetenssiin. Lisäksi tarkasteltiin lasten sosiaalisen kompetenssin pysyvyyttä ja sukupuolten välisiä eroja. Tutkimusaineisto (lapset N=617) on osa Hyvän kasvun avaimet -tutkimushanketta. Tutkimuksessa vanhemmat ovat itse arvioineet omia kasvatuksellisia toimintatapojaan, sosiaalisten verkostojensa piirteitä sekä lastensa sosiaalista kompetenssia. Lasten sosiaalisen kompetenssin mittaamiseen käytettiin MASK-mittaria, joka sisältää sosiaalisen kompetenssin neljä osa-aluetta: yhteistyötaidot, empatia, impulsiivisuus ja häiritsevyys.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että äitien sensitiiviset kasvatukselliset toimintatavat ovat yhteydessä lasten vahvempiin yhteistyötaitoihin sekä empatiaan ja uhkaavat kasvatukselliset toimintatavat taas ovat yhteydessä lasten vahvempaan impulsiivisuuteen sekä häiritsevyyteen. Lisäksi äitien sosiaalisten verkostojen piirteet, eli ystävien määrä ja laatu, ovat positiivisesti yhteydessä lasten vahvempiin yhteistyötaitoihin ja empatiakykyyn. Lasten kaikkien sosiaalisen kompetenssin osa-alueiden pistemäärät olivat suuremmat 5-vuotiaana kuin 3-vuotiaana. Täten ei voida sanoa, että sosiaalinen kompetenssi kehittyisi 3–5-vuotiailla lapsilla, sillä yhteistyötaitojen ja empatian lisäksi myös impulsiivisuus ja häiritsevyys kasvavat. Sukupuolten välillä havaittiin eroja siten, että tytöillä oli poikia paremmat empatia- ja yhteistyötaidot 3-vuotiaana sekä paremmat yhteistyötaidot 5-vuotiaana. Kuitenkaan impulsiivisuudessa ja häiritsevyydessä ei havaittu eroja sukupuolten välillä kummassakaan ikäryhmässä.
Se, että ainoastaan äitien kasvatukselliset toimintatavat ja sosiaalisten verkostojen piirteet ovat yhteydessä lasten sosiaaliseen kompetenssiin saattaa johtua siitä, että äidit hoitavat isiä useammin pieniä lapsia. Kuitenkaan esimerkiksi äitien sensitiiviset kasvatukselliset toimintatavat tai sosiaalisten verkostojen piirteet eivät olleet yhteydessä lasten heikompaan antisosiaalisuuteen. Tämä tutkimustulos viittaa siihen, että pienten lasten sosiaaliseen kompetenssiin ovat yhteydessä myös monet muut tekijät kuten mahdollisesti lapsen oma temperamentti ja muu ympäristö kuten päivähoidon ohjaajat ja ikätoverit.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että äitien sensitiiviset kasvatukselliset toimintatavat ovat yhteydessä lasten vahvempiin yhteistyötaitoihin sekä empatiaan ja uhkaavat kasvatukselliset toimintatavat taas ovat yhteydessä lasten vahvempaan impulsiivisuuteen sekä häiritsevyyteen. Lisäksi äitien sosiaalisten verkostojen piirteet, eli ystävien määrä ja laatu, ovat positiivisesti yhteydessä lasten vahvempiin yhteistyötaitoihin ja empatiakykyyn. Lasten kaikkien sosiaalisen kompetenssin osa-alueiden pistemäärät olivat suuremmat 5-vuotiaana kuin 3-vuotiaana. Täten ei voida sanoa, että sosiaalinen kompetenssi kehittyisi 3–5-vuotiailla lapsilla, sillä yhteistyötaitojen ja empatian lisäksi myös impulsiivisuus ja häiritsevyys kasvavat. Sukupuolten välillä havaittiin eroja siten, että tytöillä oli poikia paremmat empatia- ja yhteistyötaidot 3-vuotiaana sekä paremmat yhteistyötaidot 5-vuotiaana. Kuitenkaan impulsiivisuudessa ja häiritsevyydessä ei havaittu eroja sukupuolten välillä kummassakaan ikäryhmässä.
Se, että ainoastaan äitien kasvatukselliset toimintatavat ja sosiaalisten verkostojen piirteet ovat yhteydessä lasten sosiaaliseen kompetenssiin saattaa johtua siitä, että äidit hoitavat isiä useammin pieniä lapsia. Kuitenkaan esimerkiksi äitien sensitiiviset kasvatukselliset toimintatavat tai sosiaalisten verkostojen piirteet eivät olleet yhteydessä lasten heikompaan antisosiaalisuuteen. Tämä tutkimustulos viittaa siihen, että pienten lasten sosiaaliseen kompetenssiin ovat yhteydessä myös monet muut tekijät kuten mahdollisesti lapsen oma temperamentti ja muu ympäristö kuten päivähoidon ohjaajat ja ikätoverit.