Ajan prosessointi ja sen yhteydet työmuistiin ja ADHD-piirteisiin
Saario, Anna (2018-04-25)
Ajan prosessointi ja sen yhteydet työmuistiin ja ADHD-piirteisiin
Saario, Anna
(25.04.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön ADHD:n keskeisiä piirteitä ovat tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja aktiivisuuden säätelyn vaikeudet. Näiden lisäksi siihen on yhdistetty erilaisia toissijaisia kognitiivisia heikkouksia, kuten ajan prosessoinnin poikkeavuus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, eroaako ajan prosessointi ADHD-diagnoosin saaneiden ja tavanomaisesti kehittyneiden lasten välillä. Lisäksi tarkasteltiin, ovatko ajan prosessoinnin eri osa-alueet yhteydessä toisiinsa, ovatko työmuisti tai ADHD:n keskeiset piirteet yhteydessä ajan prosessointiin, ja selittävätkö nämä yhteydet eroja ryhmien suoriutumisessa eri aikatehtävissä.
Tutkimusaineisto koostui ADHD-ryhmästä, jossa oli mukana 15 ADHD-diagnoosin saanutta lasta, sekä kontrolliryhmästä, jossa oli mukana 19 tavanomaisesti kehittynyttä lasta. Lapset olivat iältään 8–14-vuotiaita. Tutkimuksessa selvitettiin lasten vapaan naputtelun rytmiä, ääniärsykkeiden erottelukykyä lyhyillä ja pitkillä ääniärsykkeillä sekä ajan keston verbaalista arviointikykyä. Lasten arkipäivän ajantajua ja -hallintaa arvioitiin vanhempien täyttämän kyselylomakkeen avulla. ADHD-piirteiden voimakkuutta arvioitiin vanhemmille ja opettajille suunnatuilla kyselyillä sekä CPT-tehtävän avulla ja työmuistia WISC-IV:n työmuisti-indeksillä.
Tutkimuksessa havaittiin, että hallitsevan käden naputtelurytmissä oli enemmän yksilöiden sisäistä vaihtelua ADHD-ryhmässä kuin kontrolliryhmässä. Lisäksi ADHD-lasten ajantaju ja -hallinta oli heikompi kuin kontrollilapsilla. Ryhmät eivät eronneet toisistaan ajan erottelukyvyn ja verbaalisen arviointikyvyn suhteen. Ajan prosessointia mittaavien tehtävien väliset yhteydet eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Myöskään työmuisti ja ADHD:n keskeiset piirteet eivät olleet tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä aikatehtävissä suoriutumiseen. Kuitenkin työmuisti ja vanhempien arvio ADHD-piirteiden voimakkuudesta selittivät yhdessä yli 30 % hallitsevan käden naputtelurytmin vaihtelusta, ja vanhempien arvio ADHD piirteiden voimakkuudesta selitti yksinään lähes puolet lasten arkipäivän ajantajusta ja -hallinnasta.
Tutkimus vahvisti aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan ADHD-lasten ajan prosessointi on heikentynyt motorisen ajoituksen sekä arjen ajantajun ja -hallinnan suhteen. Ajan käsittelyn heikkoudet eivät kuitenkaan tulleet ilmi kaikilla osa-alueilla, mistä myös aiemmat tutkimukset ovat antaneet vaihtelevia tuloksia. Tämän vuoksi jatkotutkimuksia aihepiiristä tarvitaan edelleen.
Tutkimusaineisto koostui ADHD-ryhmästä, jossa oli mukana 15 ADHD-diagnoosin saanutta lasta, sekä kontrolliryhmästä, jossa oli mukana 19 tavanomaisesti kehittynyttä lasta. Lapset olivat iältään 8–14-vuotiaita. Tutkimuksessa selvitettiin lasten vapaan naputtelun rytmiä, ääniärsykkeiden erottelukykyä lyhyillä ja pitkillä ääniärsykkeillä sekä ajan keston verbaalista arviointikykyä. Lasten arkipäivän ajantajua ja -hallintaa arvioitiin vanhempien täyttämän kyselylomakkeen avulla. ADHD-piirteiden voimakkuutta arvioitiin vanhemmille ja opettajille suunnatuilla kyselyillä sekä CPT-tehtävän avulla ja työmuistia WISC-IV:n työmuisti-indeksillä.
Tutkimuksessa havaittiin, että hallitsevan käden naputtelurytmissä oli enemmän yksilöiden sisäistä vaihtelua ADHD-ryhmässä kuin kontrolliryhmässä. Lisäksi ADHD-lasten ajantaju ja -hallinta oli heikompi kuin kontrollilapsilla. Ryhmät eivät eronneet toisistaan ajan erottelukyvyn ja verbaalisen arviointikyvyn suhteen. Ajan prosessointia mittaavien tehtävien väliset yhteydet eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Myöskään työmuisti ja ADHD:n keskeiset piirteet eivät olleet tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä aikatehtävissä suoriutumiseen. Kuitenkin työmuisti ja vanhempien arvio ADHD-piirteiden voimakkuudesta selittivät yhdessä yli 30 % hallitsevan käden naputtelurytmin vaihtelusta, ja vanhempien arvio ADHD piirteiden voimakkuudesta selitti yksinään lähes puolet lasten arkipäivän ajantajusta ja -hallinnasta.
Tutkimus vahvisti aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan ADHD-lasten ajan prosessointi on heikentynyt motorisen ajoituksen sekä arjen ajantajun ja -hallinnan suhteen. Ajan käsittelyn heikkoudet eivät kuitenkaan tulleet ilmi kaikilla osa-alueilla, mistä myös aiemmat tutkimukset ovat antaneet vaihtelevia tuloksia. Tämän vuoksi jatkotutkimuksia aihepiiristä tarvitaan edelleen.