Vanhempien kognitiivisten kykyjen yhteys lapsen kognitiivisiin kykyihin lapsen ollessa 30 kuukauden ikäinen
Lehtinen, Susan (2018-04-25)
Vanhempien kognitiivisten kykyjen yhteys lapsen kognitiivisiin kykyihin lapsen ollessa 30 kuukauden ikäinen
Lehtinen, Susan
(25.04.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan vanhempien kognitiivisten kykyjen yhteyttä lapsen kognitiivisiin kykyihin lapsen ollessa 30 kuukauden ikäinen. Tutkielmassa keskitytään vanhempien osalta seuraaviin kognitiivisiin kykyihin: kielellisten kyvyt, toiminnanohjaus, psykomotorinen toiminta sekä muisti. Lasten osalta tutkielmassa arvioidaan neuropsykologista kehitystä yleisen kognitiivisen kokonaiskehityksen, hieno- ja karkeamotoriikan, kielellisen kehityksen ja työmuistin osalta. Tutkimuksen aineisto on kerätty Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa, jonka tavoitteena on selvittää perimän ja ympäristön yhteyksiä lapsen kehityksessä. Vanhempien tutkimusmenetelminä käytettiin tietokonepohjaista Cogstate-testipatteria ja Wechsler Adult Intelligence Scale IV:n kielellisiä tehtäviä. Lapsia arviotiin INTERGROWTH- 21st Neurodevelopment Assessment -menetelmän sekä työmuistia arvioivan Spin the Pots -tehtävän avulla. Aiempien tutkimustulosten mukaan vanhempien kognitiivisten kykyjen ja lasten kognitiivisten kykyjen välillä on yhteys ja yhteys voimistuu lapsen kasvaessa. Pääasiallisina tilastollisina menetelminä tässä tutkielmassa käytettiin korrelaatioanalyysejä sekä regressiomallia. Tutkielman tulokset eivät olleet linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa. Tilastollisesti merkitsevät yhteydet löytyivät äidin muistin sekä lapsen kognitiivisen kehityksen ja hienomotoriikan väliltä. Lisäksi isän psykomotorisen toiminnan sekä lapsen karkeamotoriikan ja puheen tuoton väliltä löytyi merkitsevät yhteydet. Yhteyksiä vanhemman ja lapsen kognitiivisten kykyjen, muistin tai kielellisten kykyjen väliltä ei kuitenkaan löytynyt, eivätkä vanhempien kognitiiviset kyvyt ennustaneet lapsen kognitiivisia kykyjä. Osaltaan merkitsevien yhteyksien puuttuminen voi johtua aineiston heikkouksista, kuten lasten suoriutumisen kattoefektistä sekä vanhempien ja lasten arviointimenetelmien eroista. Tulevaisuudessa on tärkeää tutkia lisää varsinkin isien ja lapsien kognitiivisten kykyjen yhteyttä, koska aiempi tutkimus tästä on vähäistä.