Sosiaalisen median iltakäytön yhteys unettomuuteen aikuisilla
Hyvämäki, Sini (2018-04-25)
Sosiaalisen median iltakäytön yhteys unettomuuteen aikuisilla
Hyvämäki, Sini
(25.04.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Unettomuus on unihäiriö, jolle keskeistä on vaikeus nukahtaa ja ylläpitää unta. Unettomuus on yleistynyt viimeisten vuosikymmenien aikana ja yksi syy siihen voi olla lisääntynyt sähköisen median käyttö illalla ennen nukkumaanmenoa. Sosiaalinen media on sähköisen median muoto, jolle vuorovaikutteisuus on tyypillistä. Sosiaalisen median käyttö on yhdistetty lapsilla ja nuorilla lisääntyneisiin unihäiriöihin ja lyhempään uneen, mutta aikuisilla sitä ei ole juurikaan tutkittu.
Tässä tutkielmassa on kaksi erillistä aineistoa, If Vahinkovakuutusyhtiön sosiaalisen median käyttöä ja univaikeuksia käsittelevän kampanjan yhteydessä kerätty mukavuusotos sekä satunnaisotos Turun yliopiston opiskelijoista. Kampanja-aineistossa (n=136) vastaajat olivat 18–69-vuotiaita ja heistä 68 % oli naisia. Yliopisto-opiskelijoiden aineistossa (n=457) vastaajat olivat 19–68-vuotiaita ja heistä 73 % oli naisia. Analyyseja varten aineistot yhdistettiin ja kokonaisaineistossa vastaajat olivat 18‒69-vuotiaita, ja heistä 72 % oli naisia. Aineistot kerättiin Webropol-pohjaisella internetkyselyllä keväällä 2016 ja 2017. Lomakkeessa kysyttiin sähköisen median käytön tiheyttä, kestoa ja lopetusaikaa iltaisin sängyssä ennen nukkumaanmenoa erikseen sosiaalisen median käytölle, viestittelylle ja television katselulle. Unettomuusoireita kysyttiin oirekyselyllä, jossa vastaajat itse arvioivat, kuinka usein he ovat viimeisten viikkojen aikana kokeneet nukahtamisvaikeuksia, liian aikaista aamuheräämistä, yöheräilyjä tai virkistämätöntä unta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, kuinka usein he kokivat päiväväsymystä. Taustatiedoiksi kysyttiin sukupuoli, ikä, parisuhdestatus, työskentely/opiskelutilanne, koettu terveydentila, nukahtamis- ja heräämisajat sekä itse arvioitu masennusoireilu.
Sähköisen median käytön tiheys ja kesto sängyssä illalla ennen nukkumaanmenoa olivat yhteydessä kohonneeseen riskiin kokea unettomuusoireita. Yli tunnin kestänyt sosiaalisen median tai viestittelyn käyttö illalla sängyssä oli yhteydessä kohonneeseen unettomuusriskiin, kun sukupuolen, iän, masennusoireilun, koetun terveydentilan, parisuhdestatuksen ja otantamenetelmän vaikutus oli vakioitu. Sosiaalisen median käytön osalta jo 30 minuuttia kestänyt käyttö oli yhteydessä kohonneeseen riskiin kokea unettomuutta. Myös jokailtainen viestittely oli yhteydessä kohonneeseen unettomuusriskiin vakioidussa mallissa. Sosiaalisen median tai viestittelyn lopetusajankohdalla ei ollut yhteyttä unettomuuteen. Jokailtainen tai pitkäkestoinen television katselu illalla sängyssä ei myöskään ollut yhteydessä unettomuusriskiin vakioidussa mallissa.
Sosiaalisen median jokailtainen tai pitkäkestoinen käyttö illalla sängyssä ennen nukkumaanmenoa on tämän tutkimuksen perusteella yhteydessä kohonneeseen unettomuusriskiin. Viestittelyn, eli vuorovaikutteisemman sosiaalisen median osa-alueen, yhteys unettomuuteen on voimakkaampi kuin muun sosiaalisen median käytön.
Tässä tutkielmassa on kaksi erillistä aineistoa, If Vahinkovakuutusyhtiön sosiaalisen median käyttöä ja univaikeuksia käsittelevän kampanjan yhteydessä kerätty mukavuusotos sekä satunnaisotos Turun yliopiston opiskelijoista. Kampanja-aineistossa (n=136) vastaajat olivat 18–69-vuotiaita ja heistä 68 % oli naisia. Yliopisto-opiskelijoiden aineistossa (n=457) vastaajat olivat 19–68-vuotiaita ja heistä 73 % oli naisia. Analyyseja varten aineistot yhdistettiin ja kokonaisaineistossa vastaajat olivat 18‒69-vuotiaita, ja heistä 72 % oli naisia. Aineistot kerättiin Webropol-pohjaisella internetkyselyllä keväällä 2016 ja 2017. Lomakkeessa kysyttiin sähköisen median käytön tiheyttä, kestoa ja lopetusaikaa iltaisin sängyssä ennen nukkumaanmenoa erikseen sosiaalisen median käytölle, viestittelylle ja television katselulle. Unettomuusoireita kysyttiin oirekyselyllä, jossa vastaajat itse arvioivat, kuinka usein he ovat viimeisten viikkojen aikana kokeneet nukahtamisvaikeuksia, liian aikaista aamuheräämistä, yöheräilyjä tai virkistämätöntä unta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, kuinka usein he kokivat päiväväsymystä. Taustatiedoiksi kysyttiin sukupuoli, ikä, parisuhdestatus, työskentely/opiskelutilanne, koettu terveydentila, nukahtamis- ja heräämisajat sekä itse arvioitu masennusoireilu.
Sähköisen median käytön tiheys ja kesto sängyssä illalla ennen nukkumaanmenoa olivat yhteydessä kohonneeseen riskiin kokea unettomuusoireita. Yli tunnin kestänyt sosiaalisen median tai viestittelyn käyttö illalla sängyssä oli yhteydessä kohonneeseen unettomuusriskiin, kun sukupuolen, iän, masennusoireilun, koetun terveydentilan, parisuhdestatuksen ja otantamenetelmän vaikutus oli vakioitu. Sosiaalisen median käytön osalta jo 30 minuuttia kestänyt käyttö oli yhteydessä kohonneeseen riskiin kokea unettomuutta. Myös jokailtainen viestittely oli yhteydessä kohonneeseen unettomuusriskiin vakioidussa mallissa. Sosiaalisen median tai viestittelyn lopetusajankohdalla ei ollut yhteyttä unettomuuteen. Jokailtainen tai pitkäkestoinen television katselu illalla sängyssä ei myöskään ollut yhteydessä unettomuusriskiin vakioidussa mallissa.
Sosiaalisen median jokailtainen tai pitkäkestoinen käyttö illalla sängyssä ennen nukkumaanmenoa on tämän tutkimuksen perusteella yhteydessä kohonneeseen unettomuusriskiin. Viestittelyn, eli vuorovaikutteisemman sosiaalisen median osa-alueen, yhteys unettomuuteen on voimakkaampi kuin muun sosiaalisen median käytön.