Proseduraalisen oppimisen tehtävästä suoriutumisen yhteys kielellisiin taitoihin : suoriutuminen yksi- ja kaksikielisillä tyypillisesti kehittyvillä lapsilla sekä yksi- ja kaksikielisillä lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus
Oksanen, Ronja (2018-04-30)
Proseduraalisen oppimisen tehtävästä suoriutumisen yhteys kielellisiin taitoihin : suoriutuminen yksi- ja kaksikielisillä tyypillisesti kehittyvillä lapsilla sekä yksi- ja kaksikielisillä lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus
Oksanen, Ronja
(30.04.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Kielellinen erityisvaikeus voidaan määritellä minkä tahansa kielen osa-alueen tuoton tai ymmärtämisen taitojen merkittävänä eroavuutena tai vajeena ikätasoon ja ikätovereihin verrattuna. Näitä vaikeuksia ei voida selittää kuulovammalla, kehitysvammalla tai selvillä neurologisilla muutoksilla. Voidaan olettaa, että kaksikielisillä lapsilla esiintyy kielellisiä häiriöitä aivan kuten yksikielisillä lapsillakin. Kaksikielisten lasten kohdalla on usein vaikea määrittää, johtuvatko lapsen kielelliset vaikeudet kaksikielisyyden ilmiöstä vai onko kyseessä kielellinen erityisvaikeus. Standardoituja arviointimenetelmiä kaksikielisten lasten tutkimiseen on vielä vähän. Proseduraalisen muistin hypoteesin mukaan proseduraalinen oppiminen on yhteydessä kielellisiin taitoihin. Proseduraalisen oppimisen tehtävä on ei-kielellinen kognitiivinen tehtävä, joka kuitenkin mahdollisesti liittyy läheisesti kielelliseen prosessointiin. Proseduraalisen oppimisen tehtävää voisi siis mahdollisesti käyttää tulevaisuudessa kielihäiriöriskin tunnistamiseen puhutuista kielistä huolimatta. Proseduraalisen oppimisen yhteyttä kielellisiin taitoihin on tämän takia tärkeää tutkia.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin sitä, ennustaako proseduraalisen oppimisen tehtävästä suoriutuminen kielellisiä taitoja yksi- ja kaksikielisillä tyypillisesti kehittyvillä lapsilla sekä yksi- ja kaksikielisillä lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Tutkielman aineisto koostui yhteensä 86:sta 8–12-vuotiaasta lapsesta. Tutkielma on toissijainen analyysi jo kerätystä aineistosta.
Sanastotason testit eivät korreloineet SRT-tehtävästä suoriutumisen kanssa missään ryhmässä. Tyypillisesti kehittyvien lasten ryhmässä vain kaksikielisillä SRT-tehtävästä suoriutuminen korreloi tuottavan lausetason testin kanssa. Kielellisen erityisvaikeuden ryhmässä yksikielisillä SRT-tehtävästä suoriutuminen korreloi negatiivisesti tuottavan lausetason testin kanssa. Kaksikielisillä SRT-tehtävästä suoriutuminen korreloi vahvasti merkitsevällä tasolla lausetason testien kanssa. Tutkielman tulokset antavat lisätietoa niin proseduraalisen muistin hypoteesista sekä proseduraalisen oppimisen yhteydestä kielellisiin taitoihin yksi- ja kaksikielisillä lapsilla. Lisää tieteellistä näyttöä kaivataan kuitenkin proseduraalisesta oppimisesta suomenkielisillä lapsilla.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin sitä, ennustaako proseduraalisen oppimisen tehtävästä suoriutuminen kielellisiä taitoja yksi- ja kaksikielisillä tyypillisesti kehittyvillä lapsilla sekä yksi- ja kaksikielisillä lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Tutkielman aineisto koostui yhteensä 86:sta 8–12-vuotiaasta lapsesta. Tutkielma on toissijainen analyysi jo kerätystä aineistosta.
Sanastotason testit eivät korreloineet SRT-tehtävästä suoriutumisen kanssa missään ryhmässä. Tyypillisesti kehittyvien lasten ryhmässä vain kaksikielisillä SRT-tehtävästä suoriutuminen korreloi tuottavan lausetason testin kanssa. Kielellisen erityisvaikeuden ryhmässä yksikielisillä SRT-tehtävästä suoriutuminen korreloi negatiivisesti tuottavan lausetason testin kanssa. Kaksikielisillä SRT-tehtävästä suoriutuminen korreloi vahvasti merkitsevällä tasolla lausetason testien kanssa. Tutkielman tulokset antavat lisätietoa niin proseduraalisen muistin hypoteesista sekä proseduraalisen oppimisen yhteydestä kielellisiin taitoihin yksi- ja kaksikielisillä lapsilla. Lisää tieteellistä näyttöä kaivataan kuitenkin proseduraalisesta oppimisesta suomenkielisillä lapsilla.