Lapsen fonologisen tietoisuuden kehittyminen ja sen tukeminen
Niskanen, Hanna (2018-05-07)
Lapsen fonologisen tietoisuuden kehittyminen ja sen tukeminen
Niskanen, Hanna
(07.05.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Fonologinen tietoisuus on yksi kielellisen tietoisuuden osa-alue, joka taas on osa vielä laajempaa kokonaisuutta (mm. kognitiiviset toiminnot). Se koostuu ennen kaikkea taidoista, joita tarvitaan luku- ja kirjoitustaidon oppimisen alkuvaiheessa. Fonologinen tietoisuus alkaa kehittyä jo varhain 2-3 -vuotiaana ja ilmenee alkuun kykynä riimitellä sanoja ja leikitellä kielellä. Fonologisen tietoisuuden kehittyessä lapsi ei ole enää sidoksissa kielen merkityksiin vaan huomio kiinnittyy myös sanojen äänteelliseen rakenteeseen. Fonologista tietoisuutta voidaan tutkia lapsilta monenlaisilla tehtävillä. Alle kouluikäisten lasten fonologisen tietoisuuden taso toimii luku- ja kirjoitustaidon ennustajana, jolloin mahdolliset riskit lukivaikeuksista todetaan jo ennen koulun aloitusta. Varhaisella fonologisen tietoisuuden harjoittamisella voidaan parantaa lapsen mahdollisuuksia oppia lukemaan ja kirjoittamaan ilman vaikeuksia.
Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää ja tutkia 3-vuotiaiden ja esikoululaisten sekä ekaluokkalaisten lasten fonologisen tietoisuuden normaalia kehittymistä, sen tasoa ja vaikutusta mahdolliseen lukutaitoon niihin tarkoitetuilla yksilöllisillä riimi-, lause-, sana-, tavu- ja äännetehtävillä. Tutkimus suoritettiin hoito/koulupäivän aikana syyslukukauden lopussa kaikille koehenkilöille. Tutkimuksessa käytettiin kolmevuotiailla riimittelytehtävää ja esikoululaisille sekä ekaluokkalaisille käytettiin tässä tutkimuksessa fonologisen tietoisuuden testaamiseen kehitettyä Diagnostiset testit I–testiä. Tehtävät analysoitiin käyttämällä keksiarvotaulukoita ja – kaavioita. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan fonologinen tietoisuus kehittyy yksilöllisesti ja virikkeellinen kielellinen ympäristö tukee fonologisen tietoisuuden kehittymistä. Fonologisen tietoisuuden erot lukutaidottomilla ja lukemaan oppineilla oli selkeät. Lukemaan oppiminen edellyttää helpoimmista sana- ja tavutehtävistä suoriutumista, vaikeampien äännemanipulaatiotehtävien oivaltaminen on enemmänkin seurausta lukemaan oppimisesta. Lapsen kielen kehitystä tulisi tukea jo varhaisista hetkistä alkaen koko lapsen kielen kehityksen ajan. Tässä tutkimuksessa on esitelty konkreettisia käytännön esimerkkejä lapsen kielellisen tietoisuuden kehittämiseksi leikin lomassa.
Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää ja tutkia 3-vuotiaiden ja esikoululaisten sekä ekaluokkalaisten lasten fonologisen tietoisuuden normaalia kehittymistä, sen tasoa ja vaikutusta mahdolliseen lukutaitoon niihin tarkoitetuilla yksilöllisillä riimi-, lause-, sana-, tavu- ja äännetehtävillä. Tutkimus suoritettiin hoito/koulupäivän aikana syyslukukauden lopussa kaikille koehenkilöille. Tutkimuksessa käytettiin kolmevuotiailla riimittelytehtävää ja esikoululaisille sekä ekaluokkalaisille käytettiin tässä tutkimuksessa fonologisen tietoisuuden testaamiseen kehitettyä Diagnostiset testit I–testiä. Tehtävät analysoitiin käyttämällä keksiarvotaulukoita ja – kaavioita. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan fonologinen tietoisuus kehittyy yksilöllisesti ja virikkeellinen kielellinen ympäristö tukee fonologisen tietoisuuden kehittymistä. Fonologisen tietoisuuden erot lukutaidottomilla ja lukemaan oppineilla oli selkeät. Lukemaan oppiminen edellyttää helpoimmista sana- ja tavutehtävistä suoriutumista, vaikeampien äännemanipulaatiotehtävien oivaltaminen on enemmänkin seurausta lukemaan oppimisesta. Lapsen kielen kehitystä tulisi tukea jo varhaisista hetkistä alkaen koko lapsen kielen kehityksen ajan. Tässä tutkimuksessa on esitelty konkreettisia käytännön esimerkkejä lapsen kielellisen tietoisuuden kehittämiseksi leikin lomassa.