“Et nyt sotke äitiäs tähän kun itse oot sössinyt” : Velkaantuneen ihmisen esittäminen Yleisradion Kukkaron herraksi -ohjelmassa
Vesala, Ida-Sofia (2018-05-07)
“Et nyt sotke äitiäs tähän kun itse oot sössinyt” : Velkaantuneen ihmisen esittäminen Yleisradion Kukkaron herraksi -ohjelmassa
Vesala, Ida-Sofia
(07.05.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkielma pohtii velkaa yhteiskunnallisena vallan välineenä ja median roolia velkaantumisesta käytävässä keskustelussa. Tarkoitus on selvittää, miten Yleisradio kuvaa talousvaikeuksissa olevan ihmisen Kukkaron herraksi - ohjelmassaan ja voidaanko tässä kuvauksessa nähdä yhtymäkohtia Maurizio Lazzaraton teoriaan kirjassa Velkaantunut ihminen. Lazzaraton mukaan media luo ja ylläpitää yhteiskunnassa velan moraalia, jossa ihmisen arvostus yhteiskunnassa on suoraan verrattavissa hänen velanmaksukykyynsä.
Tutkielman aineistona käytän Kukkaron herraksi -ohjelman kolmatta tuotantokautta, johon kuuluu yhteensä 12 jaksoa (ensiesitys YLE TV2 vuonna 2013). Tarkastelen laadullisen tutkimuksen lähilukutekniikoiden kautta, miten ohjelmaan osallistuneiden tarinat esitetään ja miten esitystavat suhteutuvat Yleisradion arvoihin ja ohjelmapolitiikkaan. Tulkitsen ohjelman asiaviihteelliseksi tositelevisioksi, joten myös tosi-tv-tutkimuksen kautta haen keinoja tulkita ja analysoida ohjelman velkaantumistarinoita. Tosi-tv-tutkimuksesta hyödynnän erityisesti mediakulttuurin tunnustuksellisuutta ja syyllisyystarinoita koskevaa teoriaa.
Julkisen palvelun mediana Yleisradiolla on erilainen vastuu tuotannostaan kuin kaupallisella medialla. Kukkaron herraksi -ohjelmassa on tämän vuoksi selvästi havaittava opettavainen ja asiaviihteellinen ote, jonka voidaan perustellusti katsoa noudattavan Yleisradion omia arvoja ja ohjelmapoliittisia linjauksia. Talousongelmissa olevat osallistujat esitetään arvostavalla tavalla ilman tosi-tv:lle tyypillistä sensaatiopainotusta. Ohjelmassa voidaan kuitenkin löytää myös yhtäläisyyksiä Lazzaraton teoriaan, esimerkiksi siinä, miten velkaantuneita kannustetaan syyllisyyden tunnustamiseen. Sarja siis myös toistaa yleisempää yhteiskunnalista valta-asetelmaa. Ohjelmassa ei esiinny ylivelkaantuneita ihmisiä, mikä johtaa siihen, ettei yhteiskunnallista velkaantumisen ongelmaa käsitellä täysin, vaan velkaantuminen esitetään yksittäisen henkilön henkilökohtaisena ongelmana. Tämän voidaan katsoa olevan toisaalta Ylen arvojen mukainen linjaus, mutta samalla todellisen yhteiskunnallisen ongelman lakaisua maton alle.
Tutkielman aineistona käytän Kukkaron herraksi -ohjelman kolmatta tuotantokautta, johon kuuluu yhteensä 12 jaksoa (ensiesitys YLE TV2 vuonna 2013). Tarkastelen laadullisen tutkimuksen lähilukutekniikoiden kautta, miten ohjelmaan osallistuneiden tarinat esitetään ja miten esitystavat suhteutuvat Yleisradion arvoihin ja ohjelmapolitiikkaan. Tulkitsen ohjelman asiaviihteelliseksi tositelevisioksi, joten myös tosi-tv-tutkimuksen kautta haen keinoja tulkita ja analysoida ohjelman velkaantumistarinoita. Tosi-tv-tutkimuksesta hyödynnän erityisesti mediakulttuurin tunnustuksellisuutta ja syyllisyystarinoita koskevaa teoriaa.
Julkisen palvelun mediana Yleisradiolla on erilainen vastuu tuotannostaan kuin kaupallisella medialla. Kukkaron herraksi -ohjelmassa on tämän vuoksi selvästi havaittava opettavainen ja asiaviihteellinen ote, jonka voidaan perustellusti katsoa noudattavan Yleisradion omia arvoja ja ohjelmapoliittisia linjauksia. Talousongelmissa olevat osallistujat esitetään arvostavalla tavalla ilman tosi-tv:lle tyypillistä sensaatiopainotusta. Ohjelmassa voidaan kuitenkin löytää myös yhtäläisyyksiä Lazzaraton teoriaan, esimerkiksi siinä, miten velkaantuneita kannustetaan syyllisyyden tunnustamiseen. Sarja siis myös toistaa yleisempää yhteiskunnalista valta-asetelmaa. Ohjelmassa ei esiinny ylivelkaantuneita ihmisiä, mikä johtaa siihen, ettei yhteiskunnallista velkaantumisen ongelmaa käsitellä täysin, vaan velkaantuminen esitetään yksittäisen henkilön henkilökohtaisena ongelmana. Tämän voidaan katsoa olevan toisaalta Ylen arvojen mukainen linjaus, mutta samalla todellisen yhteiskunnallisen ongelman lakaisua maton alle.