Yhteiskiinnitetyt kiinteistöt ja määräosat sekä niiden ulosottorealisointi
Pahlama, Tatu (2018-05-07)
Yhteiskiinnitetyt kiinteistöt ja määräosat sekä niiden ulosottorealisointi
Pahlama, Tatu
(07.05.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee yhteiskiinnitettyjä kiinteistöjä ja määräosia sekä näiden ulosottorealisointia. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella yhteiskiinnityksen syntytapoja ja edellytyksiä sekä yhteiskiinnitettyjen kiinteistöjen ulosottorealisointia. Kiinteistöjen yhteiskiinnittämisen ja ulosottorealisoinnin lisäksi tutkielmassa käsitellään kiinteistön määräosien vakuuskäyttöä ja huomioidaan hallinnanjakosopimuksen merkitys kiinteistöjen käytön kannalta. Lisäksi tarkastellaan mahdollisesti tulevaisuudessa käyttöön otettavaa kolmiulotteisen kiinteistön käsitettä ja sen vaikutuksia perinteisen kiinteistö-käsitteen sisältöön.
Tutkielma on tutkimusmenetelmältään oikeusdogmaattinen, jonka mukaisesti edellä mainittuja tavoitteita tarkastellaan lainopin menetelmin. Keskeisimmät lähteet ovat voimassa oleva lainsäädäntö ja työn aihepiiriin liittyvä oikeuskirjallisuus, joiden lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty hallituksen esityksiä, korkeimman oikeuden ratkaisuja sekä muita viranomaislähteitä. Tutkielman aihepiirin kannalta keskeisessä osassa on maakaari ja ulosottokaari, jotka sisältävät perustavanlaatuiset ja keskeiset säännökset kiinteistöpanttivakuuksista ja niiden realisoinnista ulosotossa.
Yhteiskiinnitettyjä kiinteistöjä koskevat säännökset on lainsäädännön muutoksen yhteydessä laadittu kattavasti ja siten, että niitä koskevat epäselvyydet ja tulkinnanvaraisuudet jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Yhteiskiinnityksiä koskevat säännökset on laadittu täsmällisesti eivätkä ne mahdollista suuria poikkeuksia. Ilmenneet tulkintaerot liittyvät pääasiassa määräosiin ja niiden yhteiskiinnityskelpoisuuteen sekä maakaaren säännösten tulkintaan. Panttioikeuden kohteena olevien yhteiskiinnitettyjen kiinteistöjen ulosottorealisointi noudattelee ulosottokaaren mukaista kattavasti säänneltyä menettelyä, jonka lähtökohtana on velallisen vastuun ensisijaisuus realisoitavien kiinteistöjen osalta. Kiinteistöjen hajaantuneen omistuksen osalta ilmenevät mahdolliset tulkintatilanteet ovat pääasiassa ratkaistavissa maakaaren ja ulosottokaaren säännösten perusteella.
Tutkielma on tutkimusmenetelmältään oikeusdogmaattinen, jonka mukaisesti edellä mainittuja tavoitteita tarkastellaan lainopin menetelmin. Keskeisimmät lähteet ovat voimassa oleva lainsäädäntö ja työn aihepiiriin liittyvä oikeuskirjallisuus, joiden lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty hallituksen esityksiä, korkeimman oikeuden ratkaisuja sekä muita viranomaislähteitä. Tutkielman aihepiirin kannalta keskeisessä osassa on maakaari ja ulosottokaari, jotka sisältävät perustavanlaatuiset ja keskeiset säännökset kiinteistöpanttivakuuksista ja niiden realisoinnista ulosotossa.
Yhteiskiinnitettyjä kiinteistöjä koskevat säännökset on lainsäädännön muutoksen yhteydessä laadittu kattavasti ja siten, että niitä koskevat epäselvyydet ja tulkinnanvaraisuudet jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Yhteiskiinnityksiä koskevat säännökset on laadittu täsmällisesti eivätkä ne mahdollista suuria poikkeuksia. Ilmenneet tulkintaerot liittyvät pääasiassa määräosiin ja niiden yhteiskiinnityskelpoisuuteen sekä maakaaren säännösten tulkintaan. Panttioikeuden kohteena olevien yhteiskiinnitettyjen kiinteistöjen ulosottorealisointi noudattelee ulosottokaaren mukaista kattavasti säänneltyä menettelyä, jonka lähtökohtana on velallisen vastuun ensisijaisuus realisoitavien kiinteistöjen osalta. Kiinteistöjen hajaantuneen omistuksen osalta ilmenevät mahdolliset tulkintatilanteet ovat pääasiassa ratkaistavissa maakaaren ja ulosottokaaren säännösten perusteella.