Syrjintää vai propagandaa? : Lapsikiistojen vaikutus suomenvenäläisten ja venäläisten Suomi-kuvaan vuosina 2008-2017
Lappalainen, Jari (2018-05-08)
Syrjintää vai propagandaa? : Lapsikiistojen vaikutus suomenvenäläisten ja venäläisten Suomi-kuvaan vuosina 2008-2017
Lappalainen, Jari
(08.05.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Suomen ja Venäjän välillä on ollut lapsikiistoja, jotka ovat koskeneet venäläistaustaisten lasten huostaanottoja ja kohtelua Suomessa. Lapsikiistat ovat olleet näkyvästi esillä molempien maiden tiedotusvälineissä. Venäjän media on syyttänyt Suomea venäläislasten huonosta kohtelusta Suomessa ja usein tapauksia on kommentoinut suomalainen dosentti Johan Bäckman. Suomessa venäläisten tiedotusvälineiden syytökset on nähty aiheettomina ja niiden on arveltu olevan osa Venäjän politiikkaa. Venäjän on ajateltu yrittävän vaikuttaa Suomen venäläisväestöön osoittamalla heille, ettei Suomi kohtele heitä hyvin vaan syrjivästi. Lapsikiistat ovat saanet poliittisen ulottuvuuden molempien maiden poliitikkojen kommentoitua tapauksia.
Tutkimuksessani vertailen Venäjällä asuvien venäläisten näkemyksiä lapsikiistoista Suomessa asuvien venäläisten näkemyksiin. Tutkin, ovatko lapsikiistat vaikuttaneet suomenvenäläisten Suomi-kuvaan ja ovatko Venäjän vaikuttamisyritykset olleet onnistuneita. Lapsikiistat ovat olleet uudenlainen vaikuttamisen keino osana informaatiosotaa. Tarkoituksenani on ymmärtää lapsikiistojen käyttöä politiikan välineenä ja sen onnistumista. Suomessa asuu yli 70 000 venäjänkielistä henkilöä, ja on tärkeää tutkia, miten lapsikiistojen käyttö politiikan välineenä on onnistunut ja onko sillä ollut vaikutusta venäläisten näkemyksiin. Pääasiallinen tutkimusmenetelmä on venäläisten haastattelut, jotka muodostavat primääriaineiston.
Tutkielmani tulosten perusteella Suomi-kuva on Venäjällä edelleen hyvä ja positiivinen, eivätkä lapsikiistat ole sitä muuttaneet. Suomenvenäläiset eivät koe olevansa institutionaalisen syrjinnän kohteita, mutta haastatteluista nousi esiin venäjänkielisten Suomessa kokema ennakkoluuloinen asenne ja negatiivinen suhtautuminen heihin. Suurin osa suomenvenäläisistä kertoi, että lapsikiistoilla oli ollut negatiivinen vaikutus heidän Suomessa asuviin maanmiehiinsä. Tämä osoittaa Venäjän onnistuneen ainakin pelottelemaan Suomen venäläisvähemmistöä.
Tutkimuksessani vertailen Venäjällä asuvien venäläisten näkemyksiä lapsikiistoista Suomessa asuvien venäläisten näkemyksiin. Tutkin, ovatko lapsikiistat vaikuttaneet suomenvenäläisten Suomi-kuvaan ja ovatko Venäjän vaikuttamisyritykset olleet onnistuneita. Lapsikiistat ovat olleet uudenlainen vaikuttamisen keino osana informaatiosotaa. Tarkoituksenani on ymmärtää lapsikiistojen käyttöä politiikan välineenä ja sen onnistumista. Suomessa asuu yli 70 000 venäjänkielistä henkilöä, ja on tärkeää tutkia, miten lapsikiistojen käyttö politiikan välineenä on onnistunut ja onko sillä ollut vaikutusta venäläisten näkemyksiin. Pääasiallinen tutkimusmenetelmä on venäläisten haastattelut, jotka muodostavat primääriaineiston.
Tutkielmani tulosten perusteella Suomi-kuva on Venäjällä edelleen hyvä ja positiivinen, eivätkä lapsikiistat ole sitä muuttaneet. Suomenvenäläiset eivät koe olevansa institutionaalisen syrjinnän kohteita, mutta haastatteluista nousi esiin venäjänkielisten Suomessa kokema ennakkoluuloinen asenne ja negatiivinen suhtautuminen heihin. Suurin osa suomenvenäläisistä kertoi, että lapsikiistoilla oli ollut negatiivinen vaikutus heidän Suomessa asuviin maanmiehiinsä. Tämä osoittaa Venäjän onnistuneen ainakin pelottelemaan Suomen venäläisvähemmistöä.