Lapsen elatusavun määräytymisen sääntelyn muutospaineet lastenhuoltolain uudistusehdotuksen valossa
Backström, Laura (2018-05-08)
Lapsen elatusavun määräytymisen sääntelyn muutospaineet lastenhuoltolain uudistusehdotuksen valossa
Backström, Laura
(08.05.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Lainsäädäntö koskien lapsen asioiden järjestymistä vanhempien eron jälkeen ovat auttamattomasti vanhentuneita. Oikeusministeriön työryhmä sai loppuvuodesta 2017 valmiiksi mietintönsä lastenhuoltolain muutostarpeista ja muutokset sisältävät myös pieniä muutoksia elatuslakiin. Työryhmän ehdotuksen mukaisesti lastenhuoltolaissa tunnustettaisiin laajasti yleistynyt eron jälkeinen malli vuoroasumisesta, jossa lapsi viettää yhtä paljon aikaa molempien vanhempiensa luona myös näiden erottua. Lapselle syntyy näin kaksi kotia ja on usein lapselle kokonaisvaltaisesti parempi vaihtoehto, kun perinteinen malli jossa lapsi asuu pysyvästi vain toisen vanhemman luona. Tämä malli vaikuttaa myös lapsen elatuksen järjestymiseen, mutta sopii huonosti nykyisin käytettävissä oleviin elatusnormeihin ja ohjeisiin.
Erityisesti kysymykset siitä, koska lapsen elatuksesta on huolehdittava maksamalla elatusapua, asumiskulujen huomiointi lapsen elatuksen tarpeessa, luonapitovähennys ja matkakulut aiheuttavat päänvaivaa laajentuneiden tapaamisten osalta. Nämä ovatkin tämän esityksen keskiössä, samoin kun lastenhuoltolain työryhmän esittämät muutosehdotukset, joiden väitetään tässä aiheuttavan enemmän ongelmia nykyiseen järjestelmään elatuksen määräytymisestä, kun ratkaisevan niitä.
Lapsen elatusavun määräytyminen oli pitkään vieläkin ongelmallisempaa kuin tänä päivänä. 1970- luvulta peräisin oleva elatuslaki antaa hyvin vähän osviittaa elatusavun määräytymisestä ja pitkään käytäntö olikin kirjavaa ja osin jopa lain hengen vastaista. Vuonna 2007 oikeusministeriö julkaisi tarkan ohjeen siitä, miten elatusavun määrä tulee laskea ja tämä toi helpotusta ainakin käytäntöjen yhtenäistämiseen. Laajentuneiden tapaamisten valossa, myös ohje aiheuttaa kuitenkin paikoin hankalia tilanteita, joita tässä tarkastellaan.
Lopputuloksena on kannanottoja siihen, mihin nykytilanteen ongelmakohtiin on välttämätöntä kiinnittää huomiota ja perustella miksi lastenhuoltolakia ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa ilman samanaikaista elatuslain perusteellista tarkastusta.
Erityisesti kysymykset siitä, koska lapsen elatuksesta on huolehdittava maksamalla elatusapua, asumiskulujen huomiointi lapsen elatuksen tarpeessa, luonapitovähennys ja matkakulut aiheuttavat päänvaivaa laajentuneiden tapaamisten osalta. Nämä ovatkin tämän esityksen keskiössä, samoin kun lastenhuoltolain työryhmän esittämät muutosehdotukset, joiden väitetään tässä aiheuttavan enemmän ongelmia nykyiseen järjestelmään elatuksen määräytymisestä, kun ratkaisevan niitä.
Lapsen elatusavun määräytyminen oli pitkään vieläkin ongelmallisempaa kuin tänä päivänä. 1970- luvulta peräisin oleva elatuslaki antaa hyvin vähän osviittaa elatusavun määräytymisestä ja pitkään käytäntö olikin kirjavaa ja osin jopa lain hengen vastaista. Vuonna 2007 oikeusministeriö julkaisi tarkan ohjeen siitä, miten elatusavun määrä tulee laskea ja tämä toi helpotusta ainakin käytäntöjen yhtenäistämiseen. Laajentuneiden tapaamisten valossa, myös ohje aiheuttaa kuitenkin paikoin hankalia tilanteita, joita tässä tarkastellaan.
Lopputuloksena on kannanottoja siihen, mihin nykytilanteen ongelmakohtiin on välttämätöntä kiinnittää huomiota ja perustella miksi lastenhuoltolakia ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa ilman samanaikaista elatuslain perusteellista tarkastusta.