Viestiminen tilintarkastuksen kannalta keskeisistä seikoista suomalaisten pörssiyhtiöiden tilintarkastuskertomuksissa

Abstract

Suomalaisten pörssiyhtiöiden tilintarkastuskertomuksiin sisältyi keväällä 2017 ensimmäistä kertaa raportointi tilintarkastuksen kannalta keskeisistä seikoista eli KAM:eista (Key Audit Matters). KAM:eja ovat seikat, jotka ovat olleet merkittävimpiä yhtiön tilikauden tilintarkastuksessa. Uudistuksen taustalla on halu lisätä tilintarkastuskertomuksen informaatioarvoa ja tilintarkastuksen läpinäkyvyyttä. Tilintarkastuskertomuksia on etenkin pörssiyhtiöiden kohdalla kritisoitu siitä, etteivät ne kuvasta riittävän yksilöllisesti suoritettua tilintarkastusta ja keskeisimpiä havaintoja. Aikaisemmin pörssiyhtiöiden tilintarkastuskertomukset ovat olleet sisällöltään käytännössä identtisiä, mutta uuden ISA 701 –standardin myötä tilintarkastuskertomukset sisältävät jatkossa yhtiökohtaista tietoa suoritetusta tilintarkastuksesta. Listayhtiöiden tilintarkastuskertomuksiin on 15.12.2016 ja sen jälkeen päättyneiden tilikausien osalta tullut sisällyttää osio, jossa tulee kuvata, miksi raportoidun seikan on katsottu olevan tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, ja kuvata, miten kyseistä seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa. Tämä tutkielma tarkastelee, miten kyseisistä seikoista on raportoitu suomalaisten pörssiyhtiöiden tilintarkastuskertomuksissa standardin ensimmäisenä vuonna. Tarkasteltavia osa-alueita ovat eri KAM:ien yleisyys, pörssiyritysten markkina-arvon ja toimialan merkitys raportoituihin seikkoihin sekä tilintarkastusyhteisöjen väliset erot raportoinnissa.

Tutkielma on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka taustalla on nomoteettinen tutkimusote. Tutkielman aineisto muodostuu Helsingin pörssin päälistalla noteerattujen yhtiöiden tilintarkastuskertomuksista, jotka on annettu tilikaudelta 2016. Aineistoon on valittu ne yhtiöt, jotka ovat olleet päälistalla 31.12.2016 ja joiden vuoden 2016 tilikausi on päättynyt 15.12.2016 tai sen jälkeen. Lisäksi aineistosta on rajattu pois ne yhtiöt, joiden kotipaikka ei ole Suomi. Rajausten jälkeen aineisto muodostuu 120 tilintarkastuskertomuksesta. Tutkielman aineistoon kuuluvia yhtiöitä on luokiteltu kolmen eri kriteerin perusteella. Nämä kriteerit ovat toimiala, yhtiön markkina-arvo sekä yhtiökokouksen valitsema tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastuskertomuksissa raportoidut KAM:it on puolestaan luokiteltu tutkielmassa kahdeksaantoista kategoriaan. Kategoriat on lähtökohtaisesti jaoteltu taseen ja tuloslaskelman avulla. Luokittelun perusteella havaittiin, että yleisimmät kolme kategoriaa koskevat liikevaihtoa, liikearvoa ja muita aineettomia hyödykkeitä sekä vaihto-omaisuutta. Aineiston tilintarkastuskertomuksissa KAM:ien määrä vaihteli yhden ja kuuden välillä keskiarvon ollessa 2,89. 89,2 prosenttia kaikista tilintarkastuskertomuksista sisälsi joko kaksi, kolme tai neljä KAM:ia. Tulosten perusteella havaittiin, että markkina-arvoltaan suurissa yhtiöissä kuvattiin enemmän KAM:eja kuin keskisuurissa ja pienissä yrityksissä. KAM:ien raportoinnissa havaittiin myös toimialakohtaisia eroja.

KAM:it ovat maailmanlaajuisesti vielä melko tuore asia, joten aikaisempaa tutkimustietoa ei ole vielä kovinkaan paljoa saatavilla. KAM:ien myötä tilintarkastuskertomukset ovat huomattavasti yhtiökohtaisempia ja informatiivisempia kuin aiemmin. KAM:ien suurin informaatiohyöty liittyy siihen, että tilinpäätösinformaation käyttäjät saavat tilintarkastajalta tietoa siitä, mihin osa-alueisiin tilintarkastuksessa on erityisesti kiinnitetty huomiota ja minkälaisia tilintarkastustoimenpiteitä näille osa-alueille on tehty. Tilintarkastajien ja johdon vastuunjaon takia KAM:it eivät ole uuden tilinpäätösinformaation lähteitä, joten niillä ei tule olemaan merkittävää vaikutusta markkinareaktioihin, mutta KAM:it lisäävät kuitenkin merkittävästi tilintarkastuksen läpinäkyvyyttä.