Tulosperusteinen rahoitussopimus sosiaalisten palveluiden rahoitusmallina : Haasteet ja mahdollisuudet
Vilkki, Siri (2018-05-21)
Tulosperusteinen rahoitussopimus sosiaalisten palveluiden rahoitusmallina : Haasteet ja mahdollisuudet
Vilkki, Siri
(21.05.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Nykymaailmassa sosiaaliset ongelmat lisääntyvät jatkuvasti. Julkiset varat eivät enää riitä vastaamaan kaikkiin näiden ongelmien myötä syntyneisiin haasteisiin. Ratkaisuksi tähän on esitetty tulosperusteista rahoitussopimusta. Tulosperusteiset rahoitussopimukset ovat yksi vaikuttavuussijoitusten instrumentti ja ne keskittyvät sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn. Niiden avulla julkinen sektori hankkii rahoituksen erilaisiin sosiaalisiin hankkeisiin yksityisiltä sijoittajilta. Julkinen sektori maksaa sijoittajille takaisin saavutettujen tuloksien mukaan. Jos asetettu tavoite ylitetään, maksetaan sijoittajille tuottoa pääoman päälle, mutta jos tavoitteeseen ei päästä, ei sijoittaja saa takaisin mitään. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä hyötyjä ja haasteita tulosperusteisilla rahoitussopimuksilla on.
Tutkielman teoria osuus koostuu vaikuttavuussijoittamista ja tulosperusteisia rahoitussopimuksia koskevista akateemisista artikkeleista ja kirjallisuudesta. Lisäksi myös sopimus- ja agenttiteorioita sivutaan lyhyesti. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin hyödyntäen puolistrukturoituja yksilöhaastatteluja alan asiantuntijoiden kanssa. Tutkimukseen haastateltiin Sitran, julkisen sektorin sekä hankehallinnoijan edustajia.
Tutkimuksessa hyötyjä tulosperusteisille rahoitussopimuksille tunnistettiin useita ja ne tukivat pääosin aiempaa tutkimusta aiheesta. Mallin suurimpana hyötynä empiriassa nousi esiin sen mahdollistama julkisen sektorin ajattelutavan muutos. Haasteiden suhteen empiria ja aiempi tutkimus erosivat joiltain osin toisistaan ja tulokset olivat hyvin hajanaisia. Haasteeksi tunnistettiin esimerkiksi se, että kaikki hankkeet eivät ole ennaltaehkäiseviä.
Johtopäätöksiä voidaan tutkimuksen perusteella vetää kolme. Ensinnäkin voidaan sanoa, että tulosperusteisten rahoitussopimusten suurin hyöty on niiden mahdollistama julkisen sektorin ajattelutavan muutos. Mallin voidaan katsoa vievän julkisia hankintoja ennaltaehkäisevään, mitattavaan ja tulokselliseen suuntaan sekä mahdollistavan budjettikaudet ylittävän ajattelun. Toiseksi voidaan sanoa, että tulosperusteiset rahoitussopimukset parantavat sosiaalisten palveluiden laatua, koska hankehallinnoijalla on mahdollisuus ottaa mukaan uusia palveluntuottajia tai vaihtaa huonosti suoriutuvia palveluntuottajia toisiin kesken hankkeen. Kolmanneksi johtopäätökseksi voidaan esittää, että toimivan sopimuksen luominen korostuu tulosperusteisissa rahoitussopimuksissa. Mittarit on asetettava niin, että ne yhdenmukaistavat kaikkien osapuolten tavoitteet ja mittaavat todellisesti sitä tulosta, johon hankkeella pyritään. Haasteiden suhteen empiiriset tulokset olivat varsin sekalaisia ja epäjohdonmukaisia ja huomattavissa oli liiallista positiivisuutta mallia kohtaan. Haasteista ei tämän takia ole mahdollista vetää johtopäätöksiä.
Tutkielman teoria osuus koostuu vaikuttavuussijoittamista ja tulosperusteisia rahoitussopimuksia koskevista akateemisista artikkeleista ja kirjallisuudesta. Lisäksi myös sopimus- ja agenttiteorioita sivutaan lyhyesti. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin hyödyntäen puolistrukturoituja yksilöhaastatteluja alan asiantuntijoiden kanssa. Tutkimukseen haastateltiin Sitran, julkisen sektorin sekä hankehallinnoijan edustajia.
Tutkimuksessa hyötyjä tulosperusteisille rahoitussopimuksille tunnistettiin useita ja ne tukivat pääosin aiempaa tutkimusta aiheesta. Mallin suurimpana hyötynä empiriassa nousi esiin sen mahdollistama julkisen sektorin ajattelutavan muutos. Haasteiden suhteen empiria ja aiempi tutkimus erosivat joiltain osin toisistaan ja tulokset olivat hyvin hajanaisia. Haasteeksi tunnistettiin esimerkiksi se, että kaikki hankkeet eivät ole ennaltaehkäiseviä.
Johtopäätöksiä voidaan tutkimuksen perusteella vetää kolme. Ensinnäkin voidaan sanoa, että tulosperusteisten rahoitussopimusten suurin hyöty on niiden mahdollistama julkisen sektorin ajattelutavan muutos. Mallin voidaan katsoa vievän julkisia hankintoja ennaltaehkäisevään, mitattavaan ja tulokselliseen suuntaan sekä mahdollistavan budjettikaudet ylittävän ajattelun. Toiseksi voidaan sanoa, että tulosperusteiset rahoitussopimukset parantavat sosiaalisten palveluiden laatua, koska hankehallinnoijalla on mahdollisuus ottaa mukaan uusia palveluntuottajia tai vaihtaa huonosti suoriutuvia palveluntuottajia toisiin kesken hankkeen. Kolmanneksi johtopäätökseksi voidaan esittää, että toimivan sopimuksen luominen korostuu tulosperusteisissa rahoitussopimuksissa. Mittarit on asetettava niin, että ne yhdenmukaistavat kaikkien osapuolten tavoitteet ja mittaavat todellisesti sitä tulosta, johon hankkeella pyritään. Haasteiden suhteen empiiriset tulokset olivat varsin sekalaisia ja epäjohdonmukaisia ja huomattavissa oli liiallista positiivisuutta mallia kohtaan. Haasteista ei tämän takia ole mahdollista vetää johtopäätöksiä.