Compatibility of the Qualification Directive with the Principle of Non-Refoulement
Särkkä, Emma (2018-05-23)
Compatibility of the Qualification Directive with the Principle of Non-Refoulement
Särkkä, Emma
(23.05.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee Euroopan unionin (EU) määritelmädirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle) yhteensopivuutta kansainvälisoikeudellisen palautuskiellon kanssa. Palautuskielto tarkoittaa, ettei ketään tule palauttaa sellaiseen maahan, jossa häntä uhkaa vaino, kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu.
Tutkielma pohjautuu pääasiallisesti kansainvälisiin sopimuksiin, EU-lainsäädäntöön, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuihin, Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuihin sekä EU-lainsäädäntöä koskeviin valmisteluasiakirjoihin. Lisäksi lähteinä hyödynnetään palautuskieltoa ja EU:n turvapaikkalainsäädäntöä koskevia julkaisuja ja kansainvälistä oikeutta koskevaa kirjallisuutta. Tutkimusmetodina käytetään oikeusdogmaattista metodia, kun tulkitaan voimassa olevan EU-oikeuden sisältöä ja sen yhteensopivuutta kansainvälisen oikeuden kanssa. Tähän yhdistetään oikeussosiologian ja lainsäädäntötutkimuksen piirteitä, kun arvioidaan ja tutkitaan EU-lainsäädännön taustatekijöitä ja vaikutuksia.
Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti määritelmädirektiivin yhteensopivuutta kansainvälisen oikeuden palautuskieltoa koskevien vaatimusten kanssa, EU-oikeuden sisältöön liittyviä muutostarpeita, palautuskiellon sisältöä kansainvälisen oikeuden ja EU-oikeuden mukaan sekä mahdollisuuksia poiketa palautuskiellosta kansainvälisen oikeuden mukaan.
Tutkielman lopputulos on, että EU:n määritelmädirektiivi ei ota riittävästi huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen sisältöä, koska Euroopan ihmisoikeussopimuksesta poiketen se sallii palautuskiellosta poikkeamisen kansallisen turvallisuuden vuoksi. Tämän johdosta EU-oikeutta tulisi muuttaa siltä osin.
Tutkielma pohjautuu pääasiallisesti kansainvälisiin sopimuksiin, EU-lainsäädäntöön, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuihin, Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuihin sekä EU-lainsäädäntöä koskeviin valmisteluasiakirjoihin. Lisäksi lähteinä hyödynnetään palautuskieltoa ja EU:n turvapaikkalainsäädäntöä koskevia julkaisuja ja kansainvälistä oikeutta koskevaa kirjallisuutta. Tutkimusmetodina käytetään oikeusdogmaattista metodia, kun tulkitaan voimassa olevan EU-oikeuden sisältöä ja sen yhteensopivuutta kansainvälisen oikeuden kanssa. Tähän yhdistetään oikeussosiologian ja lainsäädäntötutkimuksen piirteitä, kun arvioidaan ja tutkitaan EU-lainsäädännön taustatekijöitä ja vaikutuksia.
Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti määritelmädirektiivin yhteensopivuutta kansainvälisen oikeuden palautuskieltoa koskevien vaatimusten kanssa, EU-oikeuden sisältöön liittyviä muutostarpeita, palautuskiellon sisältöä kansainvälisen oikeuden ja EU-oikeuden mukaan sekä mahdollisuuksia poiketa palautuskiellosta kansainvälisen oikeuden mukaan.
Tutkielman lopputulos on, että EU:n määritelmädirektiivi ei ota riittävästi huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen sisältöä, koska Euroopan ihmisoikeussopimuksesta poiketen se sallii palautuskiellosta poikkeamisen kansallisen turvallisuuden vuoksi. Tämän johdosta EU-oikeutta tulisi muuttaa siltä osin.