Laulajien äänihäiriön aiheuttaman haitan arviointi : Singing Voice Handicap Index -itsearviointilomakkeen suomentaminen ja koekäyttö
Avula, Satu (2018-05-23)
Laulajien äänihäiriön aiheuttaman haitan arviointi : Singing Voice Handicap Index -itsearviointilomakkeen suomentaminen ja koekäyttö
Avula, Satu
(23.05.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa suoritettiin Singing Voice Handicap Index (SVHI; Cohen ym., 2007) -itsearviointilomakkeen käännösprosessin viimeiset vaiheet: takaisinkäännös ja koekäyttö. Aikaisemmin kirjoittajan kandidaatintutkielmassa suoritettiin käännöksen alkuvaiheet: suomennos, opiskelijaraadin palaute käännöksestä sekä asiantuntijaraadin arvio. SVHI on laulajien äänihäiriöstään kokeman haitan arviointiin tarkoitettu 36 väittämän itsearviointilomake, joka on kehitetty Jacobsenin ja kollegoiden (1997) Voice Handicap Indexin (VHI) pohjalta. VHI:tä käytetään tavallisten äänenkäyttäjien ja SVHI:tä laulajien äänihäiriöistä kokeman haitan arviointiin. SVHI on käytössä äänihäiriöiden arvioinnissa monissa maissa sekä kliinisessä työssä että tutkimuksissa, sillä äänihäiriöstä kärsivän henkilön oma arvio on keskeinen osa arviointiprosessia.
SVHI-lomakkeen koekäyttöön osallistui yhteensä 53 tutkittavaa, jotka kaikki olivat laulajia tai laulua paljon harrastavia. Tutkittavista 12 oli laulajia, joilla oli ääniongelmia, ja loput tutkittavat muodostivat tutkimuksen kontrolliryhmän. Koekäytöllä pyrittiin selvittämään sitä, eroavatko ryhmien SVHI-pisteet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Lisäksi tarkasteltiin suomennetun SVHI:n käyttökelpoisuutta suomalaisessa populaatiossa. Tutkimus toteutettiin Turussa vuosina 2017–2018 yhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan foniatrisen poliklinikan kanssa. Oireilevat tutkittavat osallistuivat tutkimukseen poliklinikkakäynnin yhteydessä. Kontrollitutkittavat rekrytoitiin Turun seudun kuoroista. Ryhmien SVHI-pisteitä verrattiin riippumattomien otosten t-testillä. Uudelleentestauksen reliabiliteetti laskettiin Spearman-korrelaationa.
Koekäytössä havaittiin, että ryhmien SVHI-pisteet erosivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi (p = .000). Lomakkeen uudelleentestauksen reliabiliteetin analyysin tulos oli myös tilastollisesti erittäin merkitsevä (p = .000). Tutkimuksen otos oli pieni, joten jatkossa suomennettua lomaketta olisi hyvä koekäyttää suuremmalla määrällä tutkittavia tulosten varmentamiseksi. Tärkeää tässä yhteydessä olisi myös tutkia pitäisikö suomennettuun lomakkeeseen tehdä muutoksia validiteetin ja reliabiliteetin lisäämiseksi, esimerkiksi tarkastelemalla yksittäisten väittämien vaikutusta mittarin kokonaisluotettavuuteen. Nykyisellään lomaketta voi kuitenkin harkiten käyttää kliinisessä työssä arvioinnin tukena.
SVHI-lomakkeen koekäyttöön osallistui yhteensä 53 tutkittavaa, jotka kaikki olivat laulajia tai laulua paljon harrastavia. Tutkittavista 12 oli laulajia, joilla oli ääniongelmia, ja loput tutkittavat muodostivat tutkimuksen kontrolliryhmän. Koekäytöllä pyrittiin selvittämään sitä, eroavatko ryhmien SVHI-pisteet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Lisäksi tarkasteltiin suomennetun SVHI:n käyttökelpoisuutta suomalaisessa populaatiossa. Tutkimus toteutettiin Turussa vuosina 2017–2018 yhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan foniatrisen poliklinikan kanssa. Oireilevat tutkittavat osallistuivat tutkimukseen poliklinikkakäynnin yhteydessä. Kontrollitutkittavat rekrytoitiin Turun seudun kuoroista. Ryhmien SVHI-pisteitä verrattiin riippumattomien otosten t-testillä. Uudelleentestauksen reliabiliteetti laskettiin Spearman-korrelaationa.
Koekäytössä havaittiin, että ryhmien SVHI-pisteet erosivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi (p = .000). Lomakkeen uudelleentestauksen reliabiliteetin analyysin tulos oli myös tilastollisesti erittäin merkitsevä (p = .000). Tutkimuksen otos oli pieni, joten jatkossa suomennettua lomaketta olisi hyvä koekäyttää suuremmalla määrällä tutkittavia tulosten varmentamiseksi. Tärkeää tässä yhteydessä olisi myös tutkia pitäisikö suomennettuun lomakkeeseen tehdä muutoksia validiteetin ja reliabiliteetin lisäämiseksi, esimerkiksi tarkastelemalla yksittäisten väittämien vaikutusta mittarin kokonaisluotettavuuteen. Nykyisellään lomaketta voi kuitenkin harkiten käyttää kliinisessä työssä arvioinnin tukena.