Maahanmuuttajataustaisten poikien perheiden rajat ja neuvottelut : ”Mul on ainoastaan yks perhe, ei muita”
Pääkkönen, Susa (2018-05-28)
Maahanmuuttajataustaisten poikien perheiden rajat ja neuvottelut : ”Mul on ainoastaan yks perhe, ei muita”
Pääkkönen, Susa
(28.05.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään maahanmuuttajataustaisten poikien perhesuhteita, niiden rajoja ja sitä, miten perheissä neuvotellaan niiden sisällä esiintyvistä konflikteista. Tutkimusaineistona käytän Generational negotiations, social control and gendered sexuality (GENESO) -projektia varten koottua haastatteluaineistoa. Aineisto koostuu viidestä puolistrukturoidusta haastattelusta. Haastateltavia on ollut yhteensä yhdeksän.
Kaikkia haastateltavia yhdistävät heidän ylirajaiset juurensa. Käytän tässä yhteydessä transnationaalisuuden käsitettä, joka viittaa erilaisiin valtioiden rajat ylittäviin arkisiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin käytäntöihin. Haastateltujen poikien arjessa transnationaalisuus näkyy päivittäisenä ajanviettona perheen kanssa, toistuvana yhteydenpitona muualla asuviin sukulaisiin ja matkoina vanhempien lähtömaihin. Pojat pyrkivät ylläpitämään transnationaalista identiteettiään myös kielenkäytöllään.
Tulosten mukaan konflikteja perheiden sisällä aiheuttavat kotiintuloajat ja ulkona liikkuminen, kysymykset seksistä, seurustelusta ja oikeasta ajankohdasta sekä nuorten koulutuksesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Pääosin nuoret ja vanhemmat kykenevät ratkaisemaan ristiriitatilanteet neuvottelemalla ja tekemään kompromisseja molempiin suuntiin. Haastateltavien puheessa painottuu keskinäinen luottamus poikien ja vanhempien välillä.
Tutkimuksessa on käsitelty sukupuolen ja etnisen taustan merkitystä perheiden rajoihin ja perheissä tapahtuviin neuvotteluihin, mutta tulevaisuudessa aihetta on mahdollista lähestyä myös intersektionaalisuuden näkökulmasta. Tällöin tulee huomioitua, että poikien identiteettiin tai perheeseen liittyviin kysymyksiin vaikuttaa useampia yhtä aikaa keskenään risteäviä ominaisuuksia ja eroja.
Kaikkia haastateltavia yhdistävät heidän ylirajaiset juurensa. Käytän tässä yhteydessä transnationaalisuuden käsitettä, joka viittaa erilaisiin valtioiden rajat ylittäviin arkisiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin käytäntöihin. Haastateltujen poikien arjessa transnationaalisuus näkyy päivittäisenä ajanviettona perheen kanssa, toistuvana yhteydenpitona muualla asuviin sukulaisiin ja matkoina vanhempien lähtömaihin. Pojat pyrkivät ylläpitämään transnationaalista identiteettiään myös kielenkäytöllään.
Tulosten mukaan konflikteja perheiden sisällä aiheuttavat kotiintuloajat ja ulkona liikkuminen, kysymykset seksistä, seurustelusta ja oikeasta ajankohdasta sekä nuorten koulutuksesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Pääosin nuoret ja vanhemmat kykenevät ratkaisemaan ristiriitatilanteet neuvottelemalla ja tekemään kompromisseja molempiin suuntiin. Haastateltavien puheessa painottuu keskinäinen luottamus poikien ja vanhempien välillä.
Tutkimuksessa on käsitelty sukupuolen ja etnisen taustan merkitystä perheiden rajoihin ja perheissä tapahtuviin neuvotteluihin, mutta tulevaisuudessa aihetta on mahdollista lähestyä myös intersektionaalisuuden näkökulmasta. Tällöin tulee huomioitua, että poikien identiteettiin tai perheeseen liittyviin kysymyksiin vaikuttaa useampia yhtä aikaa keskenään risteäviä ominaisuuksia ja eroja.