Systemaattinen kirjallisuuskatsaus käänteisestä oppimisesta matematiikan K-12 opetuksessa
Syrjälä, Kimmo (2018-05-29)
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus käänteisestä oppimisesta matematiikan K-12 opetuksessa
Syrjälä, Kimmo
(29.05.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Käänteistä oppimista matematiikan opetuksessa on tutkittu korkeakouluopetuksessa mutta tutkimuksia K-12 opetuksessa on tehty vähemmän. Tämän tutkielman tarkoituksena on kartoittaa tutkimuksia käänteisen oppimisen käytöstä matematiikan K-12 opetuksessa. Tutkielmassa tarkastellaan käänteisen oppimisen matematiikan opetuksessa käytettyjä aktiviteetteja sekä käänteisen oppimisen matematiikan opetuksessa vaikutusta opiskelijoiden oppimistuloksiin, asenteisiin matematiikkaa kohtaan, sitoutumista matematiikan opiskeluun ja käsityksiä käänteisestä oppimisesta matematiikan opetuksessa.
Tutkielman tutkimusmetodina käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tutkielman kohteena olevien artikkelien hakuun käytettiin seuraavia tietokantoja: EBSCOhost, JSTOR, ProQuest, Scopus, Springer Link ja Web of Science. Mukaan valittiin tutkimukset, joissa tutkimuskohteena olivat K-12 opiskelijat ja opetettavana aiheena matematiikka sekä käänteinen oppiminen opetusmenetelmänä. Artikkelien tuli olla julkaistuja vertaisarvioiduissa julkaisuissa tai konferenssijulkaisuja ja julkaisuajankohta 1.1.2014 – 15.3.2018. Tutkielmaan seuloutui lopulta 26 artikkelia kahdeksasta eri maasta: Yhdysvallat (n = 11), Taiwan ja Hong Kongissa (n = 4), Australia (n = 3) sekä Iran, Kiina, Kreikka ja Singapore (n = 1).
Eri aktiviteetteja käytettiin ennen oppitunteja videoita, tekstipohjaisia materiaaleja, verkkotehtäviä ja -testejä, muistiinpanojen tekoa sekä yhdessä tutkimuksessa podcasteja ja yhdessä verkkokeskusteluja. Oppitunnin aikaisia aktiviteetteja olivat ryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely, luokka- ja ryhmäkeskustelut, opettajan lyhyt luento ja katsaus kotona opittuun aiheeseen sekä opiskelijoiden virhekäsitysten korjaaminen. Kolmessa tutkimuksessa oli oppitunnin jälkeisiä aktiviteetteja: itsearviointi ja reflektointi, lisätehtävät ja lisämateriaalien opiskelu sekä yhden tutkimuksen opetusmenetelmään kuuluva videoiden katselu oppitunnin jälkeen. Käänteisen oppimisen käyttö matematiikan opetuksessa paransi opiskelijoiden oppimistuloksia suurimmassa osassa tutkimuksia, osassa tutkimuksista oppimistuloksissa ei ollut eroa. Käänteisellä oppimisella havaittiin olevan positiivinen vaikutus opiskelijoiden asenteisiin matematiikkaa kohtaan, samoin sitoutumiseen matematiikan opiskeluun. Opiskelijoilla oli positiivinen käsitys käänteisen oppimisen käytöstä matematiikan opetuksessa.
Käänteistä opetusta käytetään yhä enemmän matematiikan opetuksessa ja menetelmällä on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia opiskelijoiden oppimistuloksiin, asenteiseen matematiikkaa kohtaan ja sitoutumiseen matematiikan opiskeluun. Opiskelijat suhtautuvat käänteiseen oppimiseen suopeasti. Menetelmää on kuitenkin tutkittava lisää, sillä tutkimusten kestot ovat monissa tutkimuksissa lyhyet ja opiskelijaryhmien koot ovat olleet pienet.
Tutkielman tutkimusmetodina käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tutkielman kohteena olevien artikkelien hakuun käytettiin seuraavia tietokantoja: EBSCOhost, JSTOR, ProQuest, Scopus, Springer Link ja Web of Science. Mukaan valittiin tutkimukset, joissa tutkimuskohteena olivat K-12 opiskelijat ja opetettavana aiheena matematiikka sekä käänteinen oppiminen opetusmenetelmänä. Artikkelien tuli olla julkaistuja vertaisarvioiduissa julkaisuissa tai konferenssijulkaisuja ja julkaisuajankohta 1.1.2014 – 15.3.2018. Tutkielmaan seuloutui lopulta 26 artikkelia kahdeksasta eri maasta: Yhdysvallat (n = 11), Taiwan ja Hong Kongissa (n = 4), Australia (n = 3) sekä Iran, Kiina, Kreikka ja Singapore (n = 1).
Eri aktiviteetteja käytettiin ennen oppitunteja videoita, tekstipohjaisia materiaaleja, verkkotehtäviä ja -testejä, muistiinpanojen tekoa sekä yhdessä tutkimuksessa podcasteja ja yhdessä verkkokeskusteluja. Oppitunnin aikaisia aktiviteetteja olivat ryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely, luokka- ja ryhmäkeskustelut, opettajan lyhyt luento ja katsaus kotona opittuun aiheeseen sekä opiskelijoiden virhekäsitysten korjaaminen. Kolmessa tutkimuksessa oli oppitunnin jälkeisiä aktiviteetteja: itsearviointi ja reflektointi, lisätehtävät ja lisämateriaalien opiskelu sekä yhden tutkimuksen opetusmenetelmään kuuluva videoiden katselu oppitunnin jälkeen. Käänteisen oppimisen käyttö matematiikan opetuksessa paransi opiskelijoiden oppimistuloksia suurimmassa osassa tutkimuksia, osassa tutkimuksista oppimistuloksissa ei ollut eroa. Käänteisellä oppimisella havaittiin olevan positiivinen vaikutus opiskelijoiden asenteisiin matematiikkaa kohtaan, samoin sitoutumiseen matematiikan opiskeluun. Opiskelijoilla oli positiivinen käsitys käänteisen oppimisen käytöstä matematiikan opetuksessa.
Käänteistä opetusta käytetään yhä enemmän matematiikan opetuksessa ja menetelmällä on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia opiskelijoiden oppimistuloksiin, asenteiseen matematiikkaa kohtaan ja sitoutumiseen matematiikan opiskeluun. Opiskelijat suhtautuvat käänteiseen oppimiseen suopeasti. Menetelmää on kuitenkin tutkittava lisää, sillä tutkimusten kestot ovat monissa tutkimuksissa lyhyet ja opiskelijaryhmien koot ovat olleet pienet.