PET-kuvantaminen ja käsin piirrettyjen mielenkiintoalueanalyysien toistettavuus
Lavonius, Tuomas (2018-05-29)
PET-kuvantaminen ja käsin piirrettyjen mielenkiintoalueanalyysien toistettavuus
Lavonius, Tuomas
(29.05.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Positroniemissiotomografia (PET) on monipuolinen kuvantamistekniikka, jota voidaan hyödyntää syövän diagnostiikasta aina aivojen välittäjäainetutkimuksiin. PET perustuu radioaktiivisiin merkkiaineisiin, jotka hakeutuvat itselleen tyypillisiin anatomisiin rakenteisiin. Merkkiaineen kertymä voidaan sitten mitata PET-kameralla. Usein PET-kuvien analysoinnissa käytetään mielenkiintoalueiden (region of interest, ROI) määritystä. Mielenkiintoalueet voidaan piirtää kasin, mistä voi seurata tuloksiin vaikuttavia eroja eri piirtäjien välillä. Tässä syventävien opintojen kirjallisessa työssä verrataan kahden piirtäjän mielenkiintoalueanalyysien tuloksia, itse mielenkiintoalueita sekä selvitetään piirtäjien tulosten keskinäistä vastaavuutta.
Aineistona käytettiin Alakurtin ym. (2011) tutkimuksen alkuperäisaineistoa. Kyseisessä tutkimuksessa tutkittiin 11C-raclopride –merkkiaineella tehtyjen PET-kuvausten toistettavuutta seitsemällä terveellä vapaaehtoisella miehellä. Tutkittaville tehtiin kaksi PETkuvausta 11C-raclopride –merkkiaineella. PET-kuvista määritettiin sitoutumispotentiaali (binding potential, BP) kokeneen piirtäjän alkuperäisten ja toisen piirtäjän uusien mielenkiitoalueiden avulla. Alkuperäisen tutkimuksen toistettavuusanalyysit tehtiin uudelleen ja kahden piirtäjän tuloksia verrattiin keskenään tilastotieteellisin menetelmin.
Kokeneen piirtäjän mielenkiintoalueet olivat kooltaan pienempiä ja alueiden BP-arvot suurempia – poikkeuksena pikkuaivot, jotka olivat toisella piirtäjällä huomattavasti pienemmät. Mielenkiintoalueiden tilavuudet vastasivat toisiaan heikosti, mutta BP-arvojen vastaavuus oli erinomainen. Toistettavuus oli molemmilla piirtäjillä hyvä ja tilastollisesti merkitsevää eroa piirtäjien välillä ei havaittu.
Erot kahden piirtäjän välillä olivat pieniä ja tulosten keskinainen korrelaatio vahva, mikä kertoo kasin piirrettyjen mielenkiintoalueiden määrityksen luotettavuudesta. Menetelmänä käsin piirrettyä määritystä onkin pidetty alan nk. kultaisena standardina ja tämän työn tulos vahvistaa aiempaa käsitystä.
Aineistona käytettiin Alakurtin ym. (2011) tutkimuksen alkuperäisaineistoa. Kyseisessä tutkimuksessa tutkittiin 11C-raclopride –merkkiaineella tehtyjen PET-kuvausten toistettavuutta seitsemällä terveellä vapaaehtoisella miehellä. Tutkittaville tehtiin kaksi PETkuvausta 11C-raclopride –merkkiaineella. PET-kuvista määritettiin sitoutumispotentiaali (binding potential, BP) kokeneen piirtäjän alkuperäisten ja toisen piirtäjän uusien mielenkiitoalueiden avulla. Alkuperäisen tutkimuksen toistettavuusanalyysit tehtiin uudelleen ja kahden piirtäjän tuloksia verrattiin keskenään tilastotieteellisin menetelmin.
Kokeneen piirtäjän mielenkiintoalueet olivat kooltaan pienempiä ja alueiden BP-arvot suurempia – poikkeuksena pikkuaivot, jotka olivat toisella piirtäjällä huomattavasti pienemmät. Mielenkiintoalueiden tilavuudet vastasivat toisiaan heikosti, mutta BP-arvojen vastaavuus oli erinomainen. Toistettavuus oli molemmilla piirtäjillä hyvä ja tilastollisesti merkitsevää eroa piirtäjien välillä ei havaittu.
Erot kahden piirtäjän välillä olivat pieniä ja tulosten keskinainen korrelaatio vahva, mikä kertoo kasin piirrettyjen mielenkiintoalueiden määrityksen luotettavuudesta. Menetelmänä käsin piirrettyä määritystä onkin pidetty alan nk. kultaisena standardina ja tämän työn tulos vahvistaa aiempaa käsitystä.