Purentaelimistön toimintahäiriöiden yksilöllinen hoito TYKSissä
Kyrölä, Mira (2018-05-30)
Purentaelimistön toimintahäiriöiden yksilöllinen hoito TYKSissä
Kyrölä, Mira
(30.05.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Purentaelimistön toimintahäiriöillä (engl. temporomandibular disorders, TMD) tarkoitetaan leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin läheisesti liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloja sekä toimintahäiriöitä. TMD-vaivat ovat kasvojen alueen yleisin kiputila ja TMD-kipu on monimuotoinen ongelma, johon liittyy monien eri järjestelmien häiriöitä ja samanaikaisia kipu- ja terveysongelmia. TMD-potilaiden diagnosointia varten on kehitetty Research Diagnostic Criteria for Temporomandibular Disorders (RDC/TMD) -kriteeristö, jonka avulla arvioidaan potilaan toimintakykyä ja määritetään kivun haitta-aste, joka ohjaa potilaan hoitoa. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää TMD:n haitta-asteluokituksen mukaan räätälöidyn hoidon onnistumista TYKSissä suu- ja leukasairauksien klinikalla.
Tutkielman otanta koostui 97 potilaasta, jotka olivat käyneet TYKSin suu- ja leukasairauksien klinikalla TMD-kipujen vuoksi aikavälillä 1.1.2015–30.6.2016. Potilaat täyttivät RDC/TMD:hen perustuvat kipukyselykaavakkeet, joilla selvitettiin mm. kivun sijaintia, voimakkuutta ja kivun aiheuttamaa toimintahaittaa, muita kipuja, psykososiaalisia taustatekijöitä ja aiempia hoitoja. Potilaat haastateltiin ja tutkittiin kliinisesti. Kivun haitta-astekyselyn tulosten mukaan potilaat jaoteltiin kolmeen eri haitta-asteluokkaan: vähäinen haitta, kohtalainen haitta ja runsas haitta. Somaattiseen diagnoosiin ja haitta-asteluokitukseen perustuen potilaille räätälöitiin yksilöllinen kivunhoito. Potilaat, joilla oireet ja löydökset olivat lievät saivat potilasinformaation ja omahoito-ohjeistuksen, vaikeampia oireita kokeneet edellisten lisäksi yksilöllisen ”purentafysiologisen” hoidon ja vaikeasta, pitkittyneestä ja kuormittavasta kivusta kärsineet potilaat ohjattiin edellisten lisäksi laaja-alaiseen, moniammatilliseen arvioon ja hoitoon. Tutkimuksessa selvitettiin eri TMD-haitta-asteryhmien eroja sekä sitä miten hyvin räätälöity hoito toteutui. Tuloksia on osittain verrattu hlk Eeva Granlundin aikaisemmin tekemään syventävään opinnäytetyöhön.
Tutkimuksen mukaan yksilöllinen hoito toteutui TYKSissä melko hyvin. Potilaiden hoitomääriä saatiin uuden hoidon myötä vähennettyä puoleen aikaisemmasta. Hoidon tarjoamisessa oli vähäisiä puutteita ja hoitolinjoista poikettiin ajoittain. Haitta-asteryhmille tarjottiin TYKSin hoitolinjauksiin verraten ylimääräistä hoitoa tai hoitoa tarjottiin linjauksia vähemmän. Suunnitellun hoidon toteutuminen onnistui pääsääntöisesti erittäin hyvin, mutta hoidon keskeyttäminen oli suurinta runsaan haitan potilasryhmässä. Kokonaisuudessaan räätälöidyn hoidon toteutuminen TYKSissä on parantunut huomattavasti parin vuoden takaiseen Granlundin tutkimukseen verrattuna.
Tutkielman otanta koostui 97 potilaasta, jotka olivat käyneet TYKSin suu- ja leukasairauksien klinikalla TMD-kipujen vuoksi aikavälillä 1.1.2015–30.6.2016. Potilaat täyttivät RDC/TMD:hen perustuvat kipukyselykaavakkeet, joilla selvitettiin mm. kivun sijaintia, voimakkuutta ja kivun aiheuttamaa toimintahaittaa, muita kipuja, psykososiaalisia taustatekijöitä ja aiempia hoitoja. Potilaat haastateltiin ja tutkittiin kliinisesti. Kivun haitta-astekyselyn tulosten mukaan potilaat jaoteltiin kolmeen eri haitta-asteluokkaan: vähäinen haitta, kohtalainen haitta ja runsas haitta. Somaattiseen diagnoosiin ja haitta-asteluokitukseen perustuen potilaille räätälöitiin yksilöllinen kivunhoito. Potilaat, joilla oireet ja löydökset olivat lievät saivat potilasinformaation ja omahoito-ohjeistuksen, vaikeampia oireita kokeneet edellisten lisäksi yksilöllisen ”purentafysiologisen” hoidon ja vaikeasta, pitkittyneestä ja kuormittavasta kivusta kärsineet potilaat ohjattiin edellisten lisäksi laaja-alaiseen, moniammatilliseen arvioon ja hoitoon. Tutkimuksessa selvitettiin eri TMD-haitta-asteryhmien eroja sekä sitä miten hyvin räätälöity hoito toteutui. Tuloksia on osittain verrattu hlk Eeva Granlundin aikaisemmin tekemään syventävään opinnäytetyöhön.
Tutkimuksen mukaan yksilöllinen hoito toteutui TYKSissä melko hyvin. Potilaiden hoitomääriä saatiin uuden hoidon myötä vähennettyä puoleen aikaisemmasta. Hoidon tarjoamisessa oli vähäisiä puutteita ja hoitolinjoista poikettiin ajoittain. Haitta-asteryhmille tarjottiin TYKSin hoitolinjauksiin verraten ylimääräistä hoitoa tai hoitoa tarjottiin linjauksia vähemmän. Suunnitellun hoidon toteutuminen onnistui pääsääntöisesti erittäin hyvin, mutta hoidon keskeyttäminen oli suurinta runsaan haitan potilasryhmässä. Kokonaisuudessaan räätälöidyn hoidon toteutuminen TYKSissä on parantunut huomattavasti parin vuoden takaiseen Granlundin tutkimukseen verrattuna.