Pikkukeskosilla esiintyvät purentavirheet maitohampaistossa ja ensimmäisessä vaihdunnassa
Maaniitty, Elina (2018-05-30)
Pikkukeskosilla esiintyvät purentavirheet maitohampaistossa ja ensimmäisessä vaihdunnassa
Maaniitty, Elina
(30.05.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tämä tutkimus on osa laajempaa PIPARI –tutkimusta koskien pikkukeskosten kasvua ja kehitystä. Pikkukeskosella tarkoitetaan lasta, joka on syntynyt ennen 32. raskausviikkoa tai on painanut syntymähetkellään alle 1500 grammaa. Tämän tapaus-verrokki –tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida, esiintyykö pikkukeskosilla enemmän purentavirheitä maitohampaistossa ja ensimmäisessä vaihduntavaiheessa kuin täysiaikaisilla lapsilla, mitkä purentavirheet ovat keskosilla yleisempiä kuin täysiaikaisilla lapsilla ja onko purentavirheiden esiintymisessä eroa sukupuolten välillä.
Tutkimusaineisto koostuu 205 keskoslapsesta (90 tyttöä ja 115 poikaa) ja iän ja sukupuolen mukaan täsmätyistä 205 verrokkilapsesta. Aineisto on kerätty kahdesta eri lähteestä: Turun Yliopistollisen keskussairaalan pikkukeskosrekisteristä ja lasten hammastietorekistereistä julkisessa hammashoidossa. Tutkimukseen otetut keskoslapset ovat syntyneet Tyks:ssa vuosina 2001–2006. Verrokkilapset on etsitty Turun kaupungin terveyskeskuksen hammashoitorekistereistä. Aineistoon on kerätty tiedot maitohampaiston ja ensimmäisen vaihduntavaiheen aikana havaituista purennan piirteistä ja tehdystä oikomishoidosta. Jos röntgenkuvia on tarvittu, esimerkiksi hampaiden lukumäärien selvittämisessä, on tarvittaessa otettu panoraamakuva. Kuvantamistutkimuksista saadut tiedot on sisällytetty tutkimusaineistoon.
Tutkimuksen perusteella ahtauden ja syväpurennan esiintyminen maitohampaistossa on pikkukeskosilla todennäköisempää kuin täysiaikaisilla verrokkilapsilla, joilla esiintyy enemmän lisääntynyttä horisontaalista ylipurentaa kuin pikkukeskosilla. Sukupuolten välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja purentavirheiden esiintymisessä.
Tutkimus antaa viitteitä, että pikkukeskosilla on maitohampaistovaiheessa taipumusta hampaiston ahtauteen ja syväpurentaan ja täysiaikaisilla lapsilla lisääntyneeseen horisontaaliseen ylipurentaan. Lisätutkimuksia tarvitaan tutkimustulosten varmistamiseksi.
Tutkimusaineisto koostuu 205 keskoslapsesta (90 tyttöä ja 115 poikaa) ja iän ja sukupuolen mukaan täsmätyistä 205 verrokkilapsesta. Aineisto on kerätty kahdesta eri lähteestä: Turun Yliopistollisen keskussairaalan pikkukeskosrekisteristä ja lasten hammastietorekistereistä julkisessa hammashoidossa. Tutkimukseen otetut keskoslapset ovat syntyneet Tyks:ssa vuosina 2001–2006. Verrokkilapset on etsitty Turun kaupungin terveyskeskuksen hammashoitorekistereistä. Aineistoon on kerätty tiedot maitohampaiston ja ensimmäisen vaihduntavaiheen aikana havaituista purennan piirteistä ja tehdystä oikomishoidosta. Jos röntgenkuvia on tarvittu, esimerkiksi hampaiden lukumäärien selvittämisessä, on tarvittaessa otettu panoraamakuva. Kuvantamistutkimuksista saadut tiedot on sisällytetty tutkimusaineistoon.
Tutkimuksen perusteella ahtauden ja syväpurennan esiintyminen maitohampaistossa on pikkukeskosilla todennäköisempää kuin täysiaikaisilla verrokkilapsilla, joilla esiintyy enemmän lisääntynyttä horisontaalista ylipurentaa kuin pikkukeskosilla. Sukupuolten välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja purentavirheiden esiintymisessä.
Tutkimus antaa viitteitä, että pikkukeskosilla on maitohampaistovaiheessa taipumusta hampaiston ahtauteen ja syväpurentaan ja täysiaikaisilla lapsilla lisääntyneeseen horisontaaliseen ylipurentaan. Lisätutkimuksia tarvitaan tutkimustulosten varmistamiseksi.