Peripheral arterial disease and erectile dysfunction in primary care
Heikkilä, Arto (2018-06-15)
Peripheral arterial disease and erectile dysfunction in primary care
Heikkilä, Arto
(15.06.2018)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7296-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7296-8
Tiivistelmä
ABSTRACT
Peripheral arterial disease (PAD) is a treacherous disease because it remains asymptomatic for so long. As PAD progresses, it may lead to classical intermittent claudication and critical limb ischemia. The majority of PAD patients die of cardiac and cerebrovascular-related events. The 5-year mortality of PAD patient is 15-30%.
The ankle-brachial index (ABI) has been acknowledged as a valid, non-invasive and simple instrument for detecting PAD in lower extremities and can be used in a community-based primary care setting. The most commonly used ABI threshold is ≤ 0.90 based on studies reporting over 90% sensitivity and specificity to detect PAD defined as >50% arterial stenosis in lower-extremity angiography. The major cause of PAD is atherosclerosis. Therefore, ABI has emerged as a useful tool also for cardiovascular risk stratification. Several recent studies have shown that even persons with borderline ABI (ABI 0.91-1.00) have increased rates of cardiovascular morbidity and mortality.
The Harmonica Project is a community-based survey designed to evaluate CVD risk factors among the residents of the rural town of Harjavalta in Finland, in 2005 and 2006. ABI and classical cardiovascular risk factors were measured from subjects with high cardiovascular risk (n = 972). Participants with previously diagnosed diabetes, cardiovascular or renal disease were excluded. Generic health questionnaires were filled in by all the subjects, including IIEF-5 (Index of Erectile Function short form), leisuretime physical activity and Beck´s Depression Inventory. The study subjects with borderline ABI (0.91 - 1.00) at baseline were invited for a follow-up visit in 2012. A modified questionnaire, laboratory tests and ABI measurements were repeated for them.
At baseline, the prevalence of PAD and borderline ABI were, 5% and 20%, respectively. In men, short stature was associated with higher prevalence of PAD and lower ABI values compared to taller men.
Erectile dysfunction was significantly associated with lower ABI values among men over 60 years old. Therefore, in primary care setting, physicians should consider measuring ABI in elderly men suffering from ED, especially if markedly elevated cardiovascular risk factors are present.
Our study also revealed the link between diastolic blood pressure and erectile dysfunction. Our results support the optimum diastolic blood pressure of 90 mmHg for erectile function.
In our longitudinal study, physical activity was significantly associated with improved ABI values among men and women with borderline ABI. Our results suggest that it might be beneficial to pay more attention to patients with borderline ABI and offer them cardiovascular intervention and emphasizing the role of exercise, without forgetting the importance of smoking cessation.
Keywords: peripheral arterial disease, ankle brachial-index, erectile dysfunction, physical activity, height, hypertension TIIVISTELMÄ
Perifeerinen valtimotauti eli alaraajojen tukkiva valtimotauti on pitkään salakavalan oireeton. Taudin edetessä oireina saattaa kehittyä klassista katkokävelyä, leposärkyä ja haavaumia. Taudin ennuste on huono; viiden vuoden kuluessa 15-30 % potilaista kuolee pääasiassa sydän- ja verisuonisairauksiin.
Nilkka-olkavarsipainesuhde (ankle-brachial index, ABI) -mittaus on helposti toteutettava, edullinen, kajoamaton ja laadukas menetelmä alaraajojen valtimoverenkierron arviointiin ja se soveltuu hyvin perusterveydenhuollon käyttöön. Yleisin käytetty raja-arvo nilkka-olkavarsipainesuhteelle on ≤ 0.90, joka tunnistaa perifeerisen valtimotaudin yli 90 %:n herkkyydellä ja tarkkuudella, kun määritelmänä on >50%:n ahtauma alaraajavaltimoiden varjoainekuvauksessa. Valtimonkovettumatauti rajoittuu harvoin pelkästään alaraajavaltimoihin ja nilkka-olkavarsipainesuhde onkin todettu olevan käyttökelpoinen menetelmä myös yleisen valtimotautiriskin arvioinnissa. Myös raja-arvoisten nilkkaolkavarsipainesuhteiden (ABI 0.91-1.00) on uusissa tutkimuksissa todettu lisäävän potilaan valtimotautikuolleisuutta.
Kokemäen jokilaakson valtimotautien seulontaprojekti toteutettiin Harjavallassa vuosina 2005 – 2006. Kaikilta korkean riskin henkilöiltä määritettiin perinteiset valtimotaudin riskitekijät ja mitattiin nilkka-olkavarsipainesuhde (n = 972). Henkilöillä, joilla oli aikaisemmin todettu valtimotauti, diabetes tai munuaisten vajaatoiminta, suljettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Lisäksi kyselykaavakkeilla selvitettiin mm. erektiohäiriöitä (Index of Erectile Function short form -kaavake), liikuntatottumuksia ja masennusoireita (Beck´s Depression Inventory -kaavake). Tutkitut, joilla todettiin seulonnassa perifeerinen valtimotauti (ABI ≤0.90) tai raja-arvoinen nilkka-olkavarsipainesuhde (ABI 0.91- 1.00), kutsuttiin vuonna 2012 seurantakäynneille, joissa seulontatutkimukset toistettiin.
Poikkileikkaustutkimuksessa 5%:lla tutkituista oli perifeerinen valtimotauti ja 20%:lla raja-arvoinen nilkka-olkavarsipainesuhde. Lyhyillä miehillä todettiin alhaisemmat ABIarvot ja enemmän perifeeristä valtimotautia kuin pitkillä miehillä. Naisilla ei vastaavaa yhteyttä todettu.
Alhainen nilkka-olkavarsipainesuhde liittyi lisääntyneeseen erektiohäiriön riskiin yli 60 vuotiailla miehillä. Perusterveydenhuollossa lääkärin tulisikin harkita nilkka-olkavarsipainesuhteen määrittämistä erektiohäiriöisiltä vanhemmilta miehiltä mahdollisen oireettoman perifeerisen valtimotaudin toteamiseksi, varsinkin jos heillä todetaan merkittävästi kohonneita valtimoriskitekijöitä. Lisäksi aineistossamme löydettiin diastolisen verenpaineen ja erektiohäiriön välinen yhteys. Optimaalinen diastolinen verenpaine erektioon vaikuttaisi olevan 90 mmHg.
Seurantatutkimuksessamme saatiin selville, että liikunta vaikuttaa merkittävästi nilkkaolkavarsipainesuhteen kehitykseen. Runsaasti liikuntaa harrastavilla naisilla ja miehillä raja-arvoiset nilkka-olkavarsipainesuhteet (ABI 0.91-1.00) paranivat tilastollisesti merkitsevästi seitsemän vuoden seurannassa. Jatkossa tulisikin kiinnittää huomiota näiden raja-arvoisten potilaiden kardiovaskulaariseen interventioon liikunnan lisäämisen kautta, unohtamatta tupakonnin lopettamisen merkitystä.
Avainsanat: perifeerinen valtimotauti, erektiohäiriö, nilkka-olkavarsipainesuhde, liikunta, pituus, verenpainetauti.
Peripheral arterial disease (PAD) is a treacherous disease because it remains asymptomatic for so long. As PAD progresses, it may lead to classical intermittent claudication and critical limb ischemia. The majority of PAD patients die of cardiac and cerebrovascular-related events. The 5-year mortality of PAD patient is 15-30%.
The ankle-brachial index (ABI) has been acknowledged as a valid, non-invasive and simple instrument for detecting PAD in lower extremities and can be used in a community-based primary care setting. The most commonly used ABI threshold is ≤ 0.90 based on studies reporting over 90% sensitivity and specificity to detect PAD defined as >50% arterial stenosis in lower-extremity angiography. The major cause of PAD is atherosclerosis. Therefore, ABI has emerged as a useful tool also for cardiovascular risk stratification. Several recent studies have shown that even persons with borderline ABI (ABI 0.91-1.00) have increased rates of cardiovascular morbidity and mortality.
The Harmonica Project is a community-based survey designed to evaluate CVD risk factors among the residents of the rural town of Harjavalta in Finland, in 2005 and 2006. ABI and classical cardiovascular risk factors were measured from subjects with high cardiovascular risk (n = 972). Participants with previously diagnosed diabetes, cardiovascular or renal disease were excluded. Generic health questionnaires were filled in by all the subjects, including IIEF-5 (Index of Erectile Function short form), leisuretime physical activity and Beck´s Depression Inventory. The study subjects with borderline ABI (0.91 - 1.00) at baseline were invited for a follow-up visit in 2012. A modified questionnaire, laboratory tests and ABI measurements were repeated for them.
At baseline, the prevalence of PAD and borderline ABI were, 5% and 20%, respectively. In men, short stature was associated with higher prevalence of PAD and lower ABI values compared to taller men.
Erectile dysfunction was significantly associated with lower ABI values among men over 60 years old. Therefore, in primary care setting, physicians should consider measuring ABI in elderly men suffering from ED, especially if markedly elevated cardiovascular risk factors are present.
Our study also revealed the link between diastolic blood pressure and erectile dysfunction. Our results support the optimum diastolic blood pressure of 90 mmHg for erectile function.
In our longitudinal study, physical activity was significantly associated with improved ABI values among men and women with borderline ABI. Our results suggest that it might be beneficial to pay more attention to patients with borderline ABI and offer them cardiovascular intervention and emphasizing the role of exercise, without forgetting the importance of smoking cessation.
Keywords: peripheral arterial disease, ankle brachial-index, erectile dysfunction, physical activity, height, hypertension
Perifeerinen valtimotauti eli alaraajojen tukkiva valtimotauti on pitkään salakavalan oireeton. Taudin edetessä oireina saattaa kehittyä klassista katkokävelyä, leposärkyä ja haavaumia. Taudin ennuste on huono; viiden vuoden kuluessa 15-30 % potilaista kuolee pääasiassa sydän- ja verisuonisairauksiin.
Nilkka-olkavarsipainesuhde (ankle-brachial index, ABI) -mittaus on helposti toteutettava, edullinen, kajoamaton ja laadukas menetelmä alaraajojen valtimoverenkierron arviointiin ja se soveltuu hyvin perusterveydenhuollon käyttöön. Yleisin käytetty raja-arvo nilkka-olkavarsipainesuhteelle on ≤ 0.90, joka tunnistaa perifeerisen valtimotaudin yli 90 %:n herkkyydellä ja tarkkuudella, kun määritelmänä on >50%:n ahtauma alaraajavaltimoiden varjoainekuvauksessa. Valtimonkovettumatauti rajoittuu harvoin pelkästään alaraajavaltimoihin ja nilkka-olkavarsipainesuhde onkin todettu olevan käyttökelpoinen menetelmä myös yleisen valtimotautiriskin arvioinnissa. Myös raja-arvoisten nilkkaolkavarsipainesuhteiden (ABI 0.91-1.00) on uusissa tutkimuksissa todettu lisäävän potilaan valtimotautikuolleisuutta.
Kokemäen jokilaakson valtimotautien seulontaprojekti toteutettiin Harjavallassa vuosina 2005 – 2006. Kaikilta korkean riskin henkilöiltä määritettiin perinteiset valtimotaudin riskitekijät ja mitattiin nilkka-olkavarsipainesuhde (n = 972). Henkilöillä, joilla oli aikaisemmin todettu valtimotauti, diabetes tai munuaisten vajaatoiminta, suljettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Lisäksi kyselykaavakkeilla selvitettiin mm. erektiohäiriöitä (Index of Erectile Function short form -kaavake), liikuntatottumuksia ja masennusoireita (Beck´s Depression Inventory -kaavake). Tutkitut, joilla todettiin seulonnassa perifeerinen valtimotauti (ABI ≤0.90) tai raja-arvoinen nilkka-olkavarsipainesuhde (ABI 0.91- 1.00), kutsuttiin vuonna 2012 seurantakäynneille, joissa seulontatutkimukset toistettiin.
Poikkileikkaustutkimuksessa 5%:lla tutkituista oli perifeerinen valtimotauti ja 20%:lla raja-arvoinen nilkka-olkavarsipainesuhde. Lyhyillä miehillä todettiin alhaisemmat ABIarvot ja enemmän perifeeristä valtimotautia kuin pitkillä miehillä. Naisilla ei vastaavaa yhteyttä todettu.
Alhainen nilkka-olkavarsipainesuhde liittyi lisääntyneeseen erektiohäiriön riskiin yli 60 vuotiailla miehillä. Perusterveydenhuollossa lääkärin tulisikin harkita nilkka-olkavarsipainesuhteen määrittämistä erektiohäiriöisiltä vanhemmilta miehiltä mahdollisen oireettoman perifeerisen valtimotaudin toteamiseksi, varsinkin jos heillä todetaan merkittävästi kohonneita valtimoriskitekijöitä. Lisäksi aineistossamme löydettiin diastolisen verenpaineen ja erektiohäiriön välinen yhteys. Optimaalinen diastolinen verenpaine erektioon vaikuttaisi olevan 90 mmHg.
Seurantatutkimuksessamme saatiin selville, että liikunta vaikuttaa merkittävästi nilkkaolkavarsipainesuhteen kehitykseen. Runsaasti liikuntaa harrastavilla naisilla ja miehillä raja-arvoiset nilkka-olkavarsipainesuhteet (ABI 0.91-1.00) paranivat tilastollisesti merkitsevästi seitsemän vuoden seurannassa. Jatkossa tulisikin kiinnittää huomiota näiden raja-arvoisten potilaiden kardiovaskulaariseen interventioon liikunnan lisäämisen kautta, unohtamatta tupakonnin lopettamisen merkitystä.
Avainsanat: perifeerinen valtimotauti, erektiohäiriö, nilkka-olkavarsipainesuhde, liikunta, pituus, verenpainetauti.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2845]