Mittariston kehittäminen säännöllistä toimialakartoitusta varten : Case: Suomen golfkentät
Kolari, Eemeli (2018-06-04)
Mittariston kehittäminen säännöllistä toimialakartoitusta varten : Case: Suomen golfkentät
Kolari, Eemeli
(04.06.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Suorituskyvyn mittaamisen avulla yritykset voivat analysoida menestymistään vertaamalla toimintaansa muihin alalla toimiviin yrityksiin sekä omaan historialliseen suoriutumiseensa. Suorituskykyä voidaan mitata niin yksittäisen yrityksen kuin koko yrityksen edustaman toimialan osalta. Toimialakohtaisten tietojen avulla yksittäiset yritykset pystyvät vertailemaan omaa suoriutumistaan toimialan keskimääräiseen suoriutumiseen. Lisäksi toimialakohtaisen suorituskyvyn mittaamisen avulla on mahdollista seurata toimialan tilannetta ja kehitystä. Suomen golftoimialalta ei ole aikaisemmin kerätty koko toimialan kattavaa tietoa eikä keskeisiä golftoimialan tilannetta ja kehitystä kuvaavia mittareita ole aikaisemmin muodostettu. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää mitä suorituskykymittariston kehittämisessä tulisi ottaa huomioon sekä minkälainen olisi toimiva mittaristo Suomen golftoimialan suorituskyvyn mittaamista varten.
Tutkielman tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Lisäksi tutkielmassa yhdisteltiin konstruktiivisen tutkimusotteen ja toimintatutkimuksen piirteitä. Tutkimusaineistona käytettiin teemahaastatteluja, vapaamuotoisia keskusteluja, golfosakeyhtiön tilinpäätösmateriaalia ja golftoimialalla käytettävän kyselytutkimuksen kysely- ja tunnslukuanalyysipohjaa.
Tutkielman keskeisenä tuloksena muodostettiin Suomen golftoimialan tilannetta ja kehitystä kuvaava suorituskykymittaristo. Mittaristoon valittiin 16 keskeisintä mittaria neljästä eri kategoriasta: golfin pelaajiin liittyvät mittarit, golfin pelaamiseen liittyvät mittarit, taloudelliset mittarit ja muut mittarit. Mittaristo pyrittiin kehittämään siten, että se huomioisi golftoimialan ominaispiirteet. Lisäksi, koska mittariston on tarkoitus mitata koko toimialan suorituskykyä, mittareiden muodostamisessa kiinnitettiin huomiota mittaristoon kerättävien tietojen saatavuuteen.
Mittariston kehittämisen lisäksi tutkielmassa tuotiin esille suorituskykymittariston rakentamisessa keskeisiä esille nousseita havaintoja. Ensinnäkin tutkimusaineiston perusteella voitiin sanoa, että golftoimialalta on saatavilla informaatiota useilta eri osa-alueilta mutta informaatiota ei ole kuitenkaan analysoitu yhtenä kokonaisuutena eikä koko toimialan kattavia tunnuslukuja ole aikaisemmin kerätty. Suorituskykymittariston kehittämisessä huomattiin, että erityisesti toimialalla olevia tietojärjestelmiä on kehitettävä, jotta ajankohtaista tietoa voidaan kerätä kattavasti. Lisäksi havaittiin, että suorituskykymittaristoa varten osaan mittareista on jo olemassa käyttökelpoista informaatiota. Mittaristo voidaan siis ottaa käyttöön aloittamalla mittareista, joihin tiedonkeruujärjestelmä on jo olemassa ja lisätä mittareita, kun tietojärjestelmät ja tiedonkeruutavat kehittyvät.
Tutkielman tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Lisäksi tutkielmassa yhdisteltiin konstruktiivisen tutkimusotteen ja toimintatutkimuksen piirteitä. Tutkimusaineistona käytettiin teemahaastatteluja, vapaamuotoisia keskusteluja, golfosakeyhtiön tilinpäätösmateriaalia ja golftoimialalla käytettävän kyselytutkimuksen kysely- ja tunnslukuanalyysipohjaa.
Tutkielman keskeisenä tuloksena muodostettiin Suomen golftoimialan tilannetta ja kehitystä kuvaava suorituskykymittaristo. Mittaristoon valittiin 16 keskeisintä mittaria neljästä eri kategoriasta: golfin pelaajiin liittyvät mittarit, golfin pelaamiseen liittyvät mittarit, taloudelliset mittarit ja muut mittarit. Mittaristo pyrittiin kehittämään siten, että se huomioisi golftoimialan ominaispiirteet. Lisäksi, koska mittariston on tarkoitus mitata koko toimialan suorituskykyä, mittareiden muodostamisessa kiinnitettiin huomiota mittaristoon kerättävien tietojen saatavuuteen.
Mittariston kehittämisen lisäksi tutkielmassa tuotiin esille suorituskykymittariston rakentamisessa keskeisiä esille nousseita havaintoja. Ensinnäkin tutkimusaineiston perusteella voitiin sanoa, että golftoimialalta on saatavilla informaatiota useilta eri osa-alueilta mutta informaatiota ei ole kuitenkaan analysoitu yhtenä kokonaisuutena eikä koko toimialan kattavia tunnuslukuja ole aikaisemmin kerätty. Suorituskykymittariston kehittämisessä huomattiin, että erityisesti toimialalla olevia tietojärjestelmiä on kehitettävä, jotta ajankohtaista tietoa voidaan kerätä kattavasti. Lisäksi havaittiin, että suorituskykymittaristoa varten osaan mittareista on jo olemassa käyttökelpoista informaatiota. Mittaristo voidaan siis ottaa käyttöön aloittamalla mittareista, joihin tiedonkeruujärjestelmä on jo olemassa ja lisätä mittareita, kun tietojärjestelmät ja tiedonkeruutavat kehittyvät.