Yrityskaupan ja arvostuskertoimien vaikutus kohdeyrityksen osakekurssiin : Pohjoismaiset yrityskaupat 2010–2015
Komulainen, Valtteri (2018-06-04)
Yrityskaupan ja arvostuskertoimien vaikutus kohdeyrityksen osakekurssiin : Pohjoismaiset yrityskaupat 2010–2015
Komulainen, Valtteri
(04.06.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tutkii yrityskauppojen ilmoituksia mitatakseen yrityskaupan julkaisusta aiheutuvaa muutosta kohdeyrityksen osakekurssissa. Pohjoismaisia yrityskauppoja ei aiemmin ole tutkittu, vaikka pohjoismaisten yrityskauppamarkkinoiden odotetaan saavuttavan tulevina vuosina keskeisen roolin osana Euroopan yrityskauppamarkkinoita. Lisäksi tutkitaan, kuinka suuri vaikutus kohdeyrityksen Price-to-Book (P/B), Price-to-Earnings (P/E) ja EV/EBITDA arvostuskertoimilla tähän ilmiöön on. Yrityksiä vertaillaan keskenään koon, tuloksentekokyvyn, pääomanhallinnan ja tasearvon mukaan. Aineistosta saadut tulokset tukevat hypoteesia, jonka mukaan yrityskaupan ilmoittamisella on positiivinen vaikutus kohdeyrityksen osakekurssiin, joka johtaa merkittävään positiiviseen epänormaaliin tuottoon.
Tutkimus toteutettiin käyttäen metodina tapahtumatutkimusta, jossa kohdeyrityksen kumulatiivisia epänormaaleja tuottoja (CAAR) analysoitiin eri mittaisilla tapahtumaikkunoilla. Kaikilla tapahtumaikkunan pituuksilla tapahtumapäivän ympärillä CAAR oli positiivinen ja tilastollisesti merkitsevä. Tutkimuksessa löydettiin, että mitatessa kohdeyrityksen P/B, P/E ja EV/EBITDA -lukujen vaikutusta kohdeyrityksen osakekurssin muutoksiin lyhyellä aikavälillä, arvostuskertoimien ja epänormaalien tuottojen välillä on pieni positiivinen korrelaatio. Kuitenkin ainoastaan P/B oli tilastollisesti merkitsevä osakekurssin muutoksen kannalta ja senkin merkitsevyysaste jäi hyvin pieneksi. Yrityskaupan ilmoittamisen tuoma informaatio vaikuttaa kohdeyritykseen niin paljon, etteivät arvostuskertoimet onnistu selittämään kurssimuutosta lyhyellä aikavälillä.
Saatujen tulosten pohjalta tutkimme pohjoismaisten markkinoiden tehokkuutta, jotka ilmenivät tehokkaiksi keskivahvojen markkinoiden hypoteesin mukaan. Keskivahvoilla markkinoilla sijoittajan on mahdollista saada ylisuuria epänormaaleja tuottoja yrityskaupan ympärillä hyödyntämällä sisäpiiritietoa. Sisäpiiritietoa hyödyntävän sijoittajan tulee kuitenkin käyttää muita menetelmiä kuin kohdeyhtiön arvostuskertoimia epänormaalien tuottojen ennustamiseen.
Tutkimus toteutettiin käyttäen metodina tapahtumatutkimusta, jossa kohdeyrityksen kumulatiivisia epänormaaleja tuottoja (CAAR) analysoitiin eri mittaisilla tapahtumaikkunoilla. Kaikilla tapahtumaikkunan pituuksilla tapahtumapäivän ympärillä CAAR oli positiivinen ja tilastollisesti merkitsevä. Tutkimuksessa löydettiin, että mitatessa kohdeyrityksen P/B, P/E ja EV/EBITDA -lukujen vaikutusta kohdeyrityksen osakekurssin muutoksiin lyhyellä aikavälillä, arvostuskertoimien ja epänormaalien tuottojen välillä on pieni positiivinen korrelaatio. Kuitenkin ainoastaan P/B oli tilastollisesti merkitsevä osakekurssin muutoksen kannalta ja senkin merkitsevyysaste jäi hyvin pieneksi. Yrityskaupan ilmoittamisen tuoma informaatio vaikuttaa kohdeyritykseen niin paljon, etteivät arvostuskertoimet onnistu selittämään kurssimuutosta lyhyellä aikavälillä.
Saatujen tulosten pohjalta tutkimme pohjoismaisten markkinoiden tehokkuutta, jotka ilmenivät tehokkaiksi keskivahvojen markkinoiden hypoteesin mukaan. Keskivahvoilla markkinoilla sijoittajan on mahdollista saada ylisuuria epänormaaleja tuottoja yrityskaupan ympärillä hyödyntämällä sisäpiiritietoa. Sisäpiiritietoa hyödyntävän sijoittajan tulee kuitenkin käyttää muita menetelmiä kuin kohdeyhtiön arvostuskertoimia epänormaalien tuottojen ennustamiseen.