Abiturienttien käsityksiä geneeristen taitojen omaamisesta sekä niiden kehittymisestä lukiokoulutuksessa
Myllykoski-Laine, Siru (2018-06-05)
Abiturienttien käsityksiä geneeristen taitojen omaamisesta sekä niiden kehittymisestä lukiokoulutuksessa
Myllykoski-Laine, Siru
(05.06.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Erityisesti työn muuttunut luonne ja elinikäisen oppimisen korostuminen vaativat yksilöiltä yhä monipuolisempia taitoja. Koulutuksen ja työelämän kentillä on noussut esiin geneeristen taitojen käsite, jolla tarkoitetaan yleistä taitojen joukkoa, jotka ovat välttämättömiä elämässä menestymisen ja aktiivisen kansalaisuuden kannalta. Tämän tutkimuksen viitekehyksessä geneerisillä taidoilla tarkoitetaan kommunikointitaitoja, sosiaalisia taitoja, ongelmanratkaisutaitoja, tiedonhallintataitoja, kriittisen ajattelun taitoja sekä itsenäiseen toimintaan liittyviä taitoja. Pro gradu -tutkimuksen aiheena oli selvittää, miten riittävinä abiturientit pitivät geneerisiä taitojaan erityisesti heidän tulevaisuudensuunnitelmiensa näkökulmasta sekä, miten he kokivat lukiokoulutuksen kehittävän näitä taitoja. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin lukiokoulutuksen merkitystä abiturienteille itselleen ja pohdittiin sen suhdetta lukiokoulutuksen ajankohtaisesti ja historiallisesti määriteltyyn tehtävään.
Tutkimuksessa hyödynnettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, jossa aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomake sisälsi monivalinta- sekä avoimia kysymyksiä, joten määrällisten analyysien rinnalla tutkimuksessa hyödynnettiin laadullista analyysiä. Tilastollisessa testauksessa hyödynnettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa. Kyselyyn vastasi yhteensä 102 abiturienttia Varsinais-Suomen ja Satakunnan lukioista. Tulosten mukaan abiturientit arvioivat geneeriset taitonsa keskimääräisesti melko riittäviksi. Esiintymistaidot ja erilaiset oppimisen taidot koettiin riittämättömimmiksi taidoiksi. Koulumenestyksellä, harrastuneisuudella sekä aikomuksella suunnata lukion jälkeen korkeakouluopintoihin oli positiivinen yhteys taitojen riittävyyksien kokemukseen tiettyjen geneeristen taitojen kohdalla. Arvioissa lukion roolista taitojen kehittäjänä oli enemmän vaihtelua ja lukiokoulutuksen koettiin kehittävän geneerisiä taitoja jonkin verran. Abiturientit kokivat lukiokoulutuksen kehittävän erityisesti kirjallisia kommunikointitaitoja, mutta suullisten taitojen kehittyminen nähtiin vähäiseksi. Lukion arvioitiin kehittävän heikoiten taitoa kohdata haasteita. Myös laadullisesta aineistosta nousi esiin huoli siitä, ettei lukio anna riittävästi valmiuksia kohdata ”todellisen elämän” ongelmia. Lukiokoulutus merkitsi abiturienteille erityisesti yleissivistyksen lisäämistä, jatko-opintoihin suuntaamista sekä lisäaikaa saada miettiä omaa tulevaisuuttaan.
Ajankohtaisessa keskustelussa lukion tehtävästä painottuu erityisesti ylioppilastutkinnon asema ja sen suhde korkeakoulujen pääsykokeisiin. Keskustelussa ei ole juurikaan esillä lukiolaisten näkökulma, jossa huomiota kiinnitettäisiin siihen, kuinka hyvin lukiokoulutuksessa tuetaan opiskelijoita heidän tulevaisuuttansa koskevassa pohdinnassaan.
Tutkimuksessa hyödynnettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, jossa aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomake sisälsi monivalinta- sekä avoimia kysymyksiä, joten määrällisten analyysien rinnalla tutkimuksessa hyödynnettiin laadullista analyysiä. Tilastollisessa testauksessa hyödynnettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa. Kyselyyn vastasi yhteensä 102 abiturienttia Varsinais-Suomen ja Satakunnan lukioista. Tulosten mukaan abiturientit arvioivat geneeriset taitonsa keskimääräisesti melko riittäviksi. Esiintymistaidot ja erilaiset oppimisen taidot koettiin riittämättömimmiksi taidoiksi. Koulumenestyksellä, harrastuneisuudella sekä aikomuksella suunnata lukion jälkeen korkeakouluopintoihin oli positiivinen yhteys taitojen riittävyyksien kokemukseen tiettyjen geneeristen taitojen kohdalla. Arvioissa lukion roolista taitojen kehittäjänä oli enemmän vaihtelua ja lukiokoulutuksen koettiin kehittävän geneerisiä taitoja jonkin verran. Abiturientit kokivat lukiokoulutuksen kehittävän erityisesti kirjallisia kommunikointitaitoja, mutta suullisten taitojen kehittyminen nähtiin vähäiseksi. Lukion arvioitiin kehittävän heikoiten taitoa kohdata haasteita. Myös laadullisesta aineistosta nousi esiin huoli siitä, ettei lukio anna riittävästi valmiuksia kohdata ”todellisen elämän” ongelmia. Lukiokoulutus merkitsi abiturienteille erityisesti yleissivistyksen lisäämistä, jatko-opintoihin suuntaamista sekä lisäaikaa saada miettiä omaa tulevaisuuttaan.
Ajankohtaisessa keskustelussa lukion tehtävästä painottuu erityisesti ylioppilastutkinnon asema ja sen suhde korkeakoulujen pääsykokeisiin. Keskustelussa ei ole juurikaan esillä lukiolaisten näkökulma, jossa huomiota kiinnitettäisiin siihen, kuinka hyvin lukiokoulutuksessa tuetaan opiskelijoita heidän tulevaisuuttansa koskevassa pohdinnassaan.