Heuristinen arviointi ohjelmistolokalisoinnissa : analyysi käyttäjien ilmoittamista kieliongelmista
Heflick, Ilona (2018-06-06)
Heuristinen arviointi ohjelmistolokalisoinnissa : analyysi käyttäjien ilmoittamista kieliongelmista
Heflick, Ilona
(06.06.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään lokalisoidun tuotteen laadunarviointia käytettävyyden näkökulmasta. Laadunarviointiin sovelletaan käyttäjäkeskeisen kääntämisen (UCT) heuristista arviointia, jota on täydennetty lokalisoidun tuotteen arviointimalleilla. Tutkittavana materiaalina on tietokoneohjelmien ja mobiilisovellusten ranskaksi ja suomeksi lokalisoituja tekstejä, joista on ilmoitettu kielellisiä ongelmia. Näitä kielellisiä ongelmia tarkastellaan ja analysoidaan edellä mainittujen arviointimallien avulla. Tarkoituksena on selvittää, miten käyttäjäkeskeisen kääntämisen heuristiikat soveltuvat lokalisointiin.
Teoriaosuudessa eritellään käännösalan laadunarviointia sekä erilaisia laadunmäärittämisen kriteerejä, kuten ekvivalenssia ja skoposta. Siinä tarkastellaan myös käytettävyyttä ja käyttäjäkeskeistä kääntämistä sekä esitellään aineiston analyysissä käytettävä heuristinen arviointi. Lisäksi käsitellään lokalisointia ja lokalisoinnin laadunarviointia sekä vertaillaan lokalisoinnin laadunarviointia heuristiseen arviointiin.
Tutkimuksen aineistoa, ilmoitettuja ongelmakohtia, analysoidaan teoriaosuudessa esitetyn luokittelumallin mukaan. Ranskaksi lokalisoitujen tuotteiden suurin ongelmaluokka oli kohdekielen virheet ja suomeksi lokalisoitujen tuotteiden käännösvirheet. Käännösvirheistä moni johtui vähäisestä kontekstista, ja esimerkiksi moni englanninkielinen sana oli käännetty väärään sanaluokkaan kuuluvalla sanalla. Kieliongelmat eivät kuitenkaan aina johtuneet käännöksestä, vaan useassa tapauksessa ymmärrettävyysongelman taustalla oli alkuperäinen englanti, joka oli kirjoitettu epäselvällä tai moniselitteisellä tavalla. Lisäksi selvisi, että ohjelmakoodilla oli vaikutusta joidenkin kielellisten ongelmien syntyyn. Ohjelma saattoi lukea jotkin välimerkit osaksi koodia, jolloin ne eivät näkyneet tekstissä. Samoin vaihtuvat ohjelmakoodin osat, kuten ohjelmien nimet ja hyperlinkit, vaikuttivat joidenkin kielioppivirheiden syntyyn. Lisäksi molemmissa kielissä ilmeni paljon katkaisusta johtuvia ongelmia, jotka vaikuttivat tekstin ulkoasuun ja sitä kautta käytettävyyteen.
Aineiston analyysin havaintojen pohjalta esitellään ehdotus lokalisointiin soveltuvista käytettävyysheuristiikoista. Ehdotuksessa heuristiseen arviointiin on lisätty kategoriat kohdekielen virheille sekä ulkoasuun liittyville ongelmille. Lisäksi arvioinnista on poistettu spesifikaatio-luokka, ja se on lisätty selittäväksi tekijäksi muihin luokkiin. Samoin interferenssi on lisätty selittäväksi tekijäksi useampaan luokkaan.
Teoriaosuudessa eritellään käännösalan laadunarviointia sekä erilaisia laadunmäärittämisen kriteerejä, kuten ekvivalenssia ja skoposta. Siinä tarkastellaan myös käytettävyyttä ja käyttäjäkeskeistä kääntämistä sekä esitellään aineiston analyysissä käytettävä heuristinen arviointi. Lisäksi käsitellään lokalisointia ja lokalisoinnin laadunarviointia sekä vertaillaan lokalisoinnin laadunarviointia heuristiseen arviointiin.
Tutkimuksen aineistoa, ilmoitettuja ongelmakohtia, analysoidaan teoriaosuudessa esitetyn luokittelumallin mukaan. Ranskaksi lokalisoitujen tuotteiden suurin ongelmaluokka oli kohdekielen virheet ja suomeksi lokalisoitujen tuotteiden käännösvirheet. Käännösvirheistä moni johtui vähäisestä kontekstista, ja esimerkiksi moni englanninkielinen sana oli käännetty väärään sanaluokkaan kuuluvalla sanalla. Kieliongelmat eivät kuitenkaan aina johtuneet käännöksestä, vaan useassa tapauksessa ymmärrettävyysongelman taustalla oli alkuperäinen englanti, joka oli kirjoitettu epäselvällä tai moniselitteisellä tavalla. Lisäksi selvisi, että ohjelmakoodilla oli vaikutusta joidenkin kielellisten ongelmien syntyyn. Ohjelma saattoi lukea jotkin välimerkit osaksi koodia, jolloin ne eivät näkyneet tekstissä. Samoin vaihtuvat ohjelmakoodin osat, kuten ohjelmien nimet ja hyperlinkit, vaikuttivat joidenkin kielioppivirheiden syntyyn. Lisäksi molemmissa kielissä ilmeni paljon katkaisusta johtuvia ongelmia, jotka vaikuttivat tekstin ulkoasuun ja sitä kautta käytettävyyteen.
Aineiston analyysin havaintojen pohjalta esitellään ehdotus lokalisointiin soveltuvista käytettävyysheuristiikoista. Ehdotuksessa heuristiseen arviointiin on lisätty kategoriat kohdekielen virheille sekä ulkoasuun liittyville ongelmille. Lisäksi arvioinnista on poistettu spesifikaatio-luokka, ja se on lisätty selittäväksi tekijäksi muihin luokkiin. Samoin interferenssi on lisätty selittäväksi tekijäksi useampaan luokkaan.