Maidon pastöroinnin, UHT-kuumennuksen ja homogenoinnin vaikutus aterian jälkeiseen aineenvaihduntaan ja vatsaoireisiin terveillä aikuisilla
Tarkkio, Aino (2018-06-06)
Maidon pastöroinnin, UHT-kuumennuksen ja homogenoinnin vaikutus aterian jälkeiseen aineenvaihduntaan ja vatsaoireisiin terveillä aikuisilla
Tarkkio, Aino
(06.06.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Maidon prosessointi on puhuttanut mediassa jo vuosikymmeniä. Sosiaalisessa mediassa kokemusasiantuntijat ovat jakaneet kokemuksiaan, joissa kerrotaan käsittelemättömän maidon aiheuttavan vähemmän vatsaoireita kuin prosessoidun maidon. Aihetta on kuitenkin tutkittu tieteellisesti melko vähän.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko maidon pastöroinnilla, homogenoinnilla ja UHT-kuumennuksella yhteyttä maidosta saataviin aterian jälkeisiin vatsaoireisiin ja eroaako aterianjälkeinen aineenvaihdunta näiden maitojen nauttimisen jälkeen. Tutkimukseen haettiin henkilöitä, jotka kokivat saavansa oireita prosessoidusta maidosta, mutta eivät prosessoimattomasta maidosta. Tutkimukseen osallistui 14 tervettä ja normaalipainoista tutkimushenkilöä, joilla ei ollut todettu laktoosi-intoleranssia tai maitoallergiaa. Tutkittavina maitoina käytettiin pastöroitua homogenoimatonta maitoa, pastöroitua ja homogenoitua maitoa sekä korkeassa lämpötilassa (UHT) kuumennettua ja homogenoitua maitoa. Tutkittavat pitivät oireistaan oirepäiväkirjaa ja aterian jälkeistä aineenvaihduntaa seurattiin verinäytteistä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Turun kaupunginsairaalan ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Kuumennuskäsittelyt denaturoivat maidon proteiineja. Homogenoinnissa maidon rasva-pisarat pilkkoutuvat tavallista pienemmiksi ja niiden kalvon rakenne muuttuu alkuperäisestä. Näiden rakenteellisten seikkojen epäillään olevan syy prosessoidusta maidosta saataviin vatsaoireisiin. Tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä oireiden ja maitojen kesken. Veren rasva-arvoista löydettiin tilastolisesti merkitseviä eroja, mutta niiden vahvistamiseksi tarvitaan lisätutkimusta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko maidon pastöroinnilla, homogenoinnilla ja UHT-kuumennuksella yhteyttä maidosta saataviin aterian jälkeisiin vatsaoireisiin ja eroaako aterianjälkeinen aineenvaihdunta näiden maitojen nauttimisen jälkeen. Tutkimukseen haettiin henkilöitä, jotka kokivat saavansa oireita prosessoidusta maidosta, mutta eivät prosessoimattomasta maidosta. Tutkimukseen osallistui 14 tervettä ja normaalipainoista tutkimushenkilöä, joilla ei ollut todettu laktoosi-intoleranssia tai maitoallergiaa. Tutkittavina maitoina käytettiin pastöroitua homogenoimatonta maitoa, pastöroitua ja homogenoitua maitoa sekä korkeassa lämpötilassa (UHT) kuumennettua ja homogenoitua maitoa. Tutkittavat pitivät oireistaan oirepäiväkirjaa ja aterian jälkeistä aineenvaihduntaa seurattiin verinäytteistä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Turun kaupunginsairaalan ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Kuumennuskäsittelyt denaturoivat maidon proteiineja. Homogenoinnissa maidon rasva-pisarat pilkkoutuvat tavallista pienemmiksi ja niiden kalvon rakenne muuttuu alkuperäisestä. Näiden rakenteellisten seikkojen epäillään olevan syy prosessoidusta maidosta saataviin vatsaoireisiin. Tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä oireiden ja maitojen kesken. Veren rasva-arvoista löydettiin tilastolisesti merkitseviä eroja, mutta niiden vahvistamiseksi tarvitaan lisätutkimusta.