Suomen kielen paikkaa ilmaisevien -lA- ja -mO-johdosten rakenne ja merkitys
Kaasalainen, Marisanna (2018-06-06)
Suomen kielen paikkaa ilmaisevien -lA- ja -mO-johdosten rakenne ja merkitys
(06.06.2018)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018060625390
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018060625390
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena ovat suomen kielen paikkaa ilmaisevien -lA- ja -mO-johdosten rakenne ja merkitys. Sekä -lA-johdosten että -mO-johdosten joukossa on paljon paikkaa ilmaisevia johdoksia, minkä takia tämä merkitysryhmä on tutkimuksen kohteena. Tavoitteena on vertailla johdostyyppejä keskenään. Tutkielman ineisto on koottu Nykysuomen sanakirjasta (1951–1961) Käänteissanakirjan avulla (Tuomi, 1980) sekä verkossa julkaistusta Kielitoimiston sanakirjasta (2016). Aineistossa on yhteensä 255 eri lekseemiä.
Tarkastelen tutkielmassani ensinnäkin johdosten muodostumista eli sitä, miten -lA- tai mO-johdin on liittynyt kantasanaan, millainen kantavartalon muoto on ja millaisia mahdollisia muutoksia kantavartalossa on tapahtunut johtamisen yhteydessä. Toiseksi jaan aineiston lekseemejä merkitysryhmiin käyttäen apuna mm. lähdesanakirjojen sanakirja-artikkeleiden määritelmiä ja prototyyppiteoriaa. Muodostumisesta ja merkityksestä tehtyjen havaintojen perusteella vertailen johdostyyppejä keskenään sekä rakenteen että merkityksen kannalta.
Keskeinen tutkimustulos on se, että paikkaa ilmaisevat -lA-johdokset muodostuvat lähes yksinomaan nomineista ja -mO-johdokset verbeistä. Muodostumisen osalta aineiston johdoksissa ei ole kuin muutamia poikkeustapauksia. Merkityksen osalta taas käy ilmi, että johdostyypit viittaavat selkeästi erityyppisiin paikkoihin. -lA-johdokset ilmaisevat jonkin olennon tai asian asuin- tai olinpaikkaa, kun taas -mO-johdokset ilmaisevat paikkaa, jossa kantaverbin ilmaisemaa toimintaa tapahtuu. Koska aineisto on koottu kahdesta eri sanakirjasta, jotka on julkaistu eri aikakausina, havaitsin aineistoa käsittellessäni myös eroja sanakirja-aineistojen välillä. Esimerkiksi kävi ilmi, että uusia johdoksia (eli sellaisia Kielitoimiston sanakirjassa olevia johdoksia, joita ei ole vanhemmassa Nykysuomen sanakirjassa) on mO-johdoksissa paljon enemmän kuin kuin -lA-johdoksissa.
Tarkastelen tutkielmassani ensinnäkin johdosten muodostumista eli sitä, miten -lA- tai mO-johdin on liittynyt kantasanaan, millainen kantavartalon muoto on ja millaisia mahdollisia muutoksia kantavartalossa on tapahtunut johtamisen yhteydessä. Toiseksi jaan aineiston lekseemejä merkitysryhmiin käyttäen apuna mm. lähdesanakirjojen sanakirja-artikkeleiden määritelmiä ja prototyyppiteoriaa. Muodostumisesta ja merkityksestä tehtyjen havaintojen perusteella vertailen johdostyyppejä keskenään sekä rakenteen että merkityksen kannalta.
Keskeinen tutkimustulos on se, että paikkaa ilmaisevat -lA-johdokset muodostuvat lähes yksinomaan nomineista ja -mO-johdokset verbeistä. Muodostumisen osalta aineiston johdoksissa ei ole kuin muutamia poikkeustapauksia. Merkityksen osalta taas käy ilmi, että johdostyypit viittaavat selkeästi erityyppisiin paikkoihin. -lA-johdokset ilmaisevat jonkin olennon tai asian asuin- tai olinpaikkaa, kun taas -mO-johdokset ilmaisevat paikkaa, jossa kantaverbin ilmaisemaa toimintaa tapahtuu. Koska aineisto on koottu kahdesta eri sanakirjasta, jotka on julkaistu eri aikakausina, havaitsin aineistoa käsittellessäni myös eroja sanakirja-aineistojen välillä. Esimerkiksi kävi ilmi, että uusia johdoksia (eli sellaisia Kielitoimiston sanakirjassa olevia johdoksia, joita ei ole vanhemmassa Nykysuomen sanakirjassa) on mO-johdoksissa paljon enemmän kuin kuin -lA-johdoksissa.