Kannattaako etätulkkaus? : Tulkkien kokemuksia yleistyvästä tulkkausmuodosta

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman aihe liittyy puhuttujen kielten etätulkkaukseen ja tulkkausmuodon käyttöön Suomessa. Tutkimus käsittelee kysymystä, kannattaako etätulkkaus Suomessa sen käyttäjien näkemyksen mukaan. Tarkemman mielenkiinnon kohteena ovat tulkit. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä, johon osallistui 20 etätulkkausta tehnyttä tulkkia, joilla kaikilla on suomi yhtenä työkielenä. Tutkielman aihealue on rajattu Suomen alueelle, koska etätulkkausta ei ole vielä tutkittu Suomessa kovin paljon. Tutkimuskohteeksi valittiin tulkit, koska he ovat osa etätulkkauksen käyttäjistä, ja näin ollen myös heidän näkemyksillä ja kokemuksilla on olennainen merkitys. Kohderyhmä tarkennettiin itsensä työllistäviin tulkkeihin, koska heidän näkemyksensä ja kokemuksensa oletetaan eroavan palkkatyössä olevien tulkkien näkemyksestä.

Kyselytutkimus toteutettiin kaksisivuisella verkkokyselylomakkeella, jonka linkki välitettiin sähköpostitse. Kyselylomakkeen ensimmäinen sivu käsittelee etätulkkien työnkuvaa ja työkieliä. Kyselyn toinen sivu käsittelee Hackmanin ja Oldhamin (1975) työn piirremallin mukaisia MPS-arvoja, joilla mitataan tulkkien työtyytyväisyyttä ja -motivaatiota sekä läsnä- että etätulkkauksessa. Kyselyn ensimmäisen sivun vastaukset antavat olennaista tietoa taustamuuttujista, joita analysoidaan laadullisesti. Toisen sivun arvot toimivat kvantitatiivisena aineistona. Täten tutkielmassa on sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia ominaisuuksia, jotka täydentävät toisiaan.

Etätulkkauksen käytön tiedetään Suomessa lisääntyneen, mikä vahvistui myös tulkkien antamien vastausten perusteella. MPS-arvot paljastivat, että etätulkit ovat hieman tyytyväisempiä ja motivoituneempia läsnäolotulkkaukseen kuin etätulkkaukseen. Tulkkien MPS-arvot ovat kuitenkin molempien tulkkausmuotojen osalta melko alhaisia. Kyselytuloksissa selvisi, että tulkit näkevät kumpaakin tulkkausmuotoa taloudellisesti kannattavana. Täten etätulkkaus ei osoittautunut tulkille läsnäolotulkkausta selkeästi kannattamattomammaksi tulkkausmuodoksi. Mielenkiintoinen lisähavainto tutkimustuloksissa on myös, että kyselyyn osallistuneet etätulkit tulkkaavat enimmäkseen EU-kieliä. Lisäksi tulkkien vastauksissa käy ilmi, että etätulkkauksen käytössä on edelleen ongelmakohtia, jotka liittyvät teknisiin seikkoihin sekä lähikontaktin puuttumiseen. Tulkit tosin kertoivat etätulkkauksen sopivan jopa paremmin joihinkin tulkkausistuntoihin kuin läsnäolotulkkauksen.