Ydinpolttojätteen loppusijoitusprosessin optimointi
Löfman, Sami (2018-06-11)
Ydinpolttojätteen loppusijoitusprosessin optimointi
Löfman, Sami
(11.06.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Suomessa toimii tällä hetkellä kaksi ydinvoimalaa, ja näiden reaktorit tuottavat jatkuvasti ympäristölle ja ihmisille vaarallista ydinpolttojätettä. Tämän takia ydinvoimaloiden omistajayhtiöiden perustama Posiva Oy pyrkii huolehtimaan ydinpolttojätteen mahdollisimman turvallisesta ja tehokkaasta loppusijoituksesta. Ydinpolttojätteen loppusijoituksessa kustannukset ovat todella suuria, ja turvallisuus on ensisijaisen tärkeää. Näistä asioista johtuen prosessin optimoimiselle on suurta tarvetta.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella Suomessa tapahtuvaa ydinpolttojätteen loppusijoitusprosessia ja luoda ratkaisu- tai parannusehdotuksia Outi Montosen kehittämään loppusijoitusprosessin kolmiosaiseen optimointimalliin. Tämä malli keskittyy ainoastaan vielä rakenteilla olevan Olkiluodon 3. reaktorin tuottaman ydinpolttojätteen loppusijoitusprosessiin, mutta tutkielman alussa kuvaillaan myös yleisesti loppusijoitusprosessia kaikkien Suomessa toimivien ydinreaktoreiden kannalta.
Tärkeimpänä mielenkiinnon kohteena on optimointimallin kahdessa ensimmäisessä osassa esiintyvät binääriset muuttujat, joiden vuoksi nämä kaksi osaa ovat muodoltaan MILP-ongelmia (mixed integer linear programming), ja ovat tämän vuoksi laskennallisesti ongelmallisempia. Tässä tutkielmassa keskitytään kehittämään ja kokeilemaan ratkaisuehdotuksia, joilla binääristen muuttujien ongelmia saataisiin vähennettyä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella Suomessa tapahtuvaa ydinpolttojätteen loppusijoitusprosessia ja luoda ratkaisu- tai parannusehdotuksia Outi Montosen kehittämään loppusijoitusprosessin kolmiosaiseen optimointimalliin. Tämä malli keskittyy ainoastaan vielä rakenteilla olevan Olkiluodon 3. reaktorin tuottaman ydinpolttojätteen loppusijoitusprosessiin, mutta tutkielman alussa kuvaillaan myös yleisesti loppusijoitusprosessia kaikkien Suomessa toimivien ydinreaktoreiden kannalta.
Tärkeimpänä mielenkiinnon kohteena on optimointimallin kahdessa ensimmäisessä osassa esiintyvät binääriset muuttujat, joiden vuoksi nämä kaksi osaa ovat muodoltaan MILP-ongelmia (mixed integer linear programming), ja ovat tämän vuoksi laskennallisesti ongelmallisempia. Tässä tutkielmassa keskitytään kehittämään ja kokeilemaan ratkaisuehdotuksia, joilla binääristen muuttujien ongelmia saataisiin vähennettyä.