Sisäpiiritiedon julkistamisvelvollisuus ja vahingonkorvaus
Luoma, Siiri (2018-06-12)
Sisäpiiritiedon julkistamisvelvollisuus ja vahingonkorvaus
Luoma, Siiri
(12.06.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Markkinoiden väärinkäyttöasetus kumosi vuonna 2016 arvopaperimarkkinalain säännökset jatkuvasta tiedonantovelvollisuudesta ja käsite sisäpiiritiedon julkistamisvelvollisuudesta korvasi käsitteen jatkuvasta tiedonantovelvollisuudesta. Kansallisesti säännelty tiedonantovelvollisuus muuttui EU-asetuksella säännellyksi kansainväliseksi normiksi, minkä johdosta myös kansallinen vahingonkorvausnormisto voitiin tältä osin kyseenalaistaa.
Tässä tutkielmassa käsitellään sisäpiiritiedon julkistamisvelvoitteen sisältöä sekä julkistamisvelvoitteen laiminlyöntiä ja tiedonantovirhettä vahingonkorvausperusteena. Tutkielma on sisäpiiritiedon julkistamisvelvollisuuden osalta rajattu koskemaan ainoastaan säännellyillä markkinoilla sekä monenkeskisillä kauppapaikoilla toimivien arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden jälkimarkkinoiden tiedonantovelvollisuutta. Näin ollen tutkielmassa ei käsitellä esimerkiksi liikkeeseenlaskijan esitevastuuta tai päästömarkkinoita. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mikä väärinkäyttöasetuksen mukainen sisäpiiritiedon julkistamisvelvollisuuden sisältö on ja miten tiedonantovelvollisuus on muuttunut ko. asetuksen tultua voimaan sekä millä perusteella asetuksen vastainen menettely voi aiheuttaa vahingonkorvausvelvollisuuden sijoittajalle syntyneestä vahingosta.
Tutkielmassa käytetty lähdeaineisto muodostuu oikeustieteellisestä kirjallisuudesta, artikkeleista, tuomioistuinratkaisuista sekä virallislähteistä, kuten lainvalmisteluaineistosta. Keskeisimpiä kirjallisuuslähteitä ovat Olli Norroksen teos Vahingonkorvaus arvopaperimarkkinoilla (2009) sekä Sakari Huovisen väitöskirja Pörssiyhtiön tiedonantovelvollisuus, sijoittajan odotukset ja media (2004). Lisäksi tutkimuskysymyksen kannalta tärkeän osan lähteistä muodostavat erilaiset koti- sekä ulkomaiset tieteelliset artikkelit.
Tässä tutkielmassa käsitellään sisäpiiritiedon julkistamisvelvoitteen sisältöä sekä julkistamisvelvoitteen laiminlyöntiä ja tiedonantovirhettä vahingonkorvausperusteena. Tutkielma on sisäpiiritiedon julkistamisvelvollisuuden osalta rajattu koskemaan ainoastaan säännellyillä markkinoilla sekä monenkeskisillä kauppapaikoilla toimivien arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden jälkimarkkinoiden tiedonantovelvollisuutta. Näin ollen tutkielmassa ei käsitellä esimerkiksi liikkeeseenlaskijan esitevastuuta tai päästömarkkinoita. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mikä väärinkäyttöasetuksen mukainen sisäpiiritiedon julkistamisvelvollisuuden sisältö on ja miten tiedonantovelvollisuus on muuttunut ko. asetuksen tultua voimaan sekä millä perusteella asetuksen vastainen menettely voi aiheuttaa vahingonkorvausvelvollisuuden sijoittajalle syntyneestä vahingosta.
Tutkielmassa käytetty lähdeaineisto muodostuu oikeustieteellisestä kirjallisuudesta, artikkeleista, tuomioistuinratkaisuista sekä virallislähteistä, kuten lainvalmisteluaineistosta. Keskeisimpiä kirjallisuuslähteitä ovat Olli Norroksen teos Vahingonkorvaus arvopaperimarkkinoilla (2009) sekä Sakari Huovisen väitöskirja Pörssiyhtiön tiedonantovelvollisuus, sijoittajan odotukset ja media (2004). Lisäksi tutkimuskysymyksen kannalta tärkeän osan lähteistä muodostavat erilaiset koti- sekä ulkomaiset tieteelliset artikkelit.