Operatiiviset riskit ja niiden suhde makrotalouteen : Case Eurooppa
Saarinen, Noora (2018-06-13)
Operatiiviset riskit ja niiden suhde makrotalouteen : Case Eurooppa
Saarinen, Noora
(13.06.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on empiirisesti tutkia, onko operatiivisilla riskeillä suhdetta makrotalouteen. Tutkielmassa kerrotaan mitä ovat operatiiviset riskit, miten operatiivisia riskejä ryhmitellään ja miten operatiivisten riskien arvo voidaan määritellä. Operatiivinen riski määritellään tappionvaaraksi, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Verrattuna luottoriskeihin, operatiivisten riskien suhteellinen osuus pankin kohtaamasta kokonaisriskistä on pieni, mutta yksittäinen operatiivinen riski voi kuitenkin olla niin haitallinen ja suuri, että sen realisoituminen kaataa yksittäisen pankin.
Tutkimuksessa käytetään aineistona rekisteröityjä operatiivisia riskejä Euroopasta vuosilta 2000–2016. Riskitapahtumat on jaettu seitsemään eri vahinkotapahtumaluokkaan. Luokkia tarkastellaan erikseen toteutuneiden riskien määrissä ja tappioiden rahallisessa arvossa. Ensin tutkitaan vahinkotapahtumaluokkien keskinäistä korrelaatiota, jonka jälkeen siirrytään makrotalouden ja operatiivisten riskien väliseen suhteeseen hyödyntämällä regressioanalyysia, ristikorrelaatioita sekä pääkomponenttianalyysia.
Lähdeaineisto koostuu pääasiallisesti tieteellisissä aikakausjulkaisuissa esiintyvistä artikkeleista sekä omasta kokemuksestani operatiivisista riskeistä työskennellessäni pankissa operatiivisten riskien mallintamisen ja raportoinnin parissa.
Osa operatiivisista riskeistä näyttäisi korreloivan makrotalouden kanssa. Kaikissa tilastollisesti merkitsevissä tapauksissa talouden kasvu näyttäisi vähentävän operatiivisten riskien lukumäärää ja koettuja tappioita. Joidenkin luokkien kohdalla talouskasvu edelsi riskien vähenemistä tulevilla periodeilla, kun taas toisissa vahinkotapahtumaluokissa operatiivisten riskien lasku edelsi talouskasvua. Kaikki vahinkotapahtumaluokat korreloivat myös keskenään, kun katsotaan realisoituneiden riskien määriä. Operatiivisten riskien kasvu yhdessä vahinkotapahtumaluokassa näkyy kasvuna muissakin luokissa, ja näin ollen operatiiviset riskit ikään kuin ruokkivat itse itseään.
Tutkimuksessa käytetään aineistona rekisteröityjä operatiivisia riskejä Euroopasta vuosilta 2000–2016. Riskitapahtumat on jaettu seitsemään eri vahinkotapahtumaluokkaan. Luokkia tarkastellaan erikseen toteutuneiden riskien määrissä ja tappioiden rahallisessa arvossa. Ensin tutkitaan vahinkotapahtumaluokkien keskinäistä korrelaatiota, jonka jälkeen siirrytään makrotalouden ja operatiivisten riskien väliseen suhteeseen hyödyntämällä regressioanalyysia, ristikorrelaatioita sekä pääkomponenttianalyysia.
Lähdeaineisto koostuu pääasiallisesti tieteellisissä aikakausjulkaisuissa esiintyvistä artikkeleista sekä omasta kokemuksestani operatiivisista riskeistä työskennellessäni pankissa operatiivisten riskien mallintamisen ja raportoinnin parissa.
Osa operatiivisista riskeistä näyttäisi korreloivan makrotalouden kanssa. Kaikissa tilastollisesti merkitsevissä tapauksissa talouden kasvu näyttäisi vähentävän operatiivisten riskien lukumäärää ja koettuja tappioita. Joidenkin luokkien kohdalla talouskasvu edelsi riskien vähenemistä tulevilla periodeilla, kun taas toisissa vahinkotapahtumaluokissa operatiivisten riskien lasku edelsi talouskasvua. Kaikki vahinkotapahtumaluokat korreloivat myös keskenään, kun katsotaan realisoituneiden riskien määriä. Operatiivisten riskien kasvu yhdessä vahinkotapahtumaluokassa näkyy kasvuna muissakin luokissa, ja näin ollen operatiiviset riskit ikään kuin ruokkivat itse itseään.