Delaware-flip ja osakevaihto ETA-alueen ulkopuolelle
Puustinen, Salla (2018-06-13)
Delaware-flip ja osakevaihto ETA-alueen ulkopuolelle
Puustinen, Salla
(13.06.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Pääoman hankkiminen on yksi kriittisimpiä tekijöitä kasvuyritysten toiminnan aloittamiseksi ja laajentamiseksi, ja etenkin toisen kierroksen rahoituksen saanti koetaan Suomessa usein riittämättömäksi. Delaware-flip on yritysjärjestely, joka toteutetaan osakevaihdolla ja on tyypillinen eurooppalaisen kasvuyrityksen tapa hankkia rahoitusta Yhdysvalloista. Pääoman saatavuus on Yhdysvalloissa ainutlaatuisella tasolla, ja monissa Euroopan valtioissa, kuten Ruotsissa, Virossa ja Iso-Britanniassa, Delaware-flip on havaittu kannattavaksi ratkaisuksi yrityksen kasvuun liittyviin ongelmiin. Suomesta käsin Delaware-flip ei sen sijaan ole suotuisa, sillä järjestelyn ulottuessa ETA-valtioiden ulkopuoliseen kolmanteen valtioon ei osakevaihtoa katsota EVL 52 f §:n mukaiseksi veroneutraaliksi järjestelyksi jättäen näin ollen flipin osapuolet säännöksessä tarkoitettujen etujen ulkopuolelle.
Tutkielman tarkoituksena on ensinnäkin selvittää, miten osakevaihdosta tällä hetkellä säännellään keskittyen etenkin osakevaihtosäännöksen alueelliseen soveltamisalaan. Osakevaihtosäännöksen ja yritysjärjestelydirektiivin fundamentaalisten tavoitteiden esille tuominen antavat pohjan tutkielman varsinaisen kohteen, Delaware-flipin, tutkimiseen. Aihe on äärimmäisen ajankohtainen, sillä viime vuosien vilkastunut kasvuyrittäjyys on lisännyt rahoituksen tarvitsijoita ja rahoituksen puute on saanut kasvuyritykset hakemaan kasvua kotimaan rajojen ulkopuolelta, mikä puolestaan yllyttää valtioita luomaan sääntelyistään yhtiöille entistä suotuisampia. Samaan aikaan keskustelu Yhdysvaltojen kehittymisestä seuraavaksi veroparatiisiksi on kiihtynyt. Tutkimuskysymyksiä on lähestytty ensisijaisesti oikeusdogmaattisella tutkimusmetodilla, mutta aiheen ollessa läheisesti sidoksissa sekä politiikkaan että talouteen, on myös veropoliittisille ja oikeustaloustieteellisille näkökulmille annettu painoarvoa. Lähdeaineistona on hyödynnetty Euroopan unionin tuomio-istuimen ratkaisukäytännön ja Suomen ylimpien toimielinten virallisaineiston lisäksi laajasti suomen-, ruotsin- ja englanninkielistä kirjallisuutta, sekä nojauduttu erityisesti kohdemaiden oikeuskäytäntöihin ja lainsäädäntöön.
Yhdysvaltalaisten sijoittajien lisäksi Delaware tarjoaa yritysystävällisen lainsäädännön ja toimintaympäristön. Ulkomaisten sijoittajien osallistuessa Suomen kasvuyritysten rahoittamiseen sijoitusriskejä päästään jakamaan Suomen ulkopuolelle ja Suomen talouskasvu saattaisi saada positiivisen sysäyksen kasvuyritysten taloutta uudistavan vaikutuksen ja työllisyysvaikutuksen kautta. Muun muassa Ruotsin osakevaihtoa koskeva sääntely poikkeaa huomionarvoisesti Suomen vastaavasta sääntelystä sallien veroneutraalin osakevaihdon ETA-alueen ulkopuolisiin kolmansiin maihin. Voidaankin katsoa, että Suomen osakevaihtosäännös nykyisessä muodossaan asettaa suomalaisia kasvuyrityksiä heikompaan kilpailulliseen asemaan, ja näin ollen olen tuonut esille ajatuksen osakevaihtosäännöksen soveltamisalan laajentamisesta ETA-alueen ulkopuolelle.
Tutkielman tarkoituksena on ensinnäkin selvittää, miten osakevaihdosta tällä hetkellä säännellään keskittyen etenkin osakevaihtosäännöksen alueelliseen soveltamisalaan. Osakevaihtosäännöksen ja yritysjärjestelydirektiivin fundamentaalisten tavoitteiden esille tuominen antavat pohjan tutkielman varsinaisen kohteen, Delaware-flipin, tutkimiseen. Aihe on äärimmäisen ajankohtainen, sillä viime vuosien vilkastunut kasvuyrittäjyys on lisännyt rahoituksen tarvitsijoita ja rahoituksen puute on saanut kasvuyritykset hakemaan kasvua kotimaan rajojen ulkopuolelta, mikä puolestaan yllyttää valtioita luomaan sääntelyistään yhtiöille entistä suotuisampia. Samaan aikaan keskustelu Yhdysvaltojen kehittymisestä seuraavaksi veroparatiisiksi on kiihtynyt. Tutkimuskysymyksiä on lähestytty ensisijaisesti oikeusdogmaattisella tutkimusmetodilla, mutta aiheen ollessa läheisesti sidoksissa sekä politiikkaan että talouteen, on myös veropoliittisille ja oikeustaloustieteellisille näkökulmille annettu painoarvoa. Lähdeaineistona on hyödynnetty Euroopan unionin tuomio-istuimen ratkaisukäytännön ja Suomen ylimpien toimielinten virallisaineiston lisäksi laajasti suomen-, ruotsin- ja englanninkielistä kirjallisuutta, sekä nojauduttu erityisesti kohdemaiden oikeuskäytäntöihin ja lainsäädäntöön.
Yhdysvaltalaisten sijoittajien lisäksi Delaware tarjoaa yritysystävällisen lainsäädännön ja toimintaympäristön. Ulkomaisten sijoittajien osallistuessa Suomen kasvuyritysten rahoittamiseen sijoitusriskejä päästään jakamaan Suomen ulkopuolelle ja Suomen talouskasvu saattaisi saada positiivisen sysäyksen kasvuyritysten taloutta uudistavan vaikutuksen ja työllisyysvaikutuksen kautta. Muun muassa Ruotsin osakevaihtoa koskeva sääntely poikkeaa huomionarvoisesti Suomen vastaavasta sääntelystä sallien veroneutraalin osakevaihdon ETA-alueen ulkopuolisiin kolmansiin maihin. Voidaankin katsoa, että Suomen osakevaihtosäännös nykyisessä muodossaan asettaa suomalaisia kasvuyrityksiä heikompaan kilpailulliseen asemaan, ja näin ollen olen tuonut esille ajatuksen osakevaihtosäännöksen soveltamisalan laajentamisesta ETA-alueen ulkopuolelle.