Tykkääksä pelata, pelaa vai pelat? : Tutkimus VtA-supistumaverbien A-infinitiivin varianteista Turun puhekielessä
Mikkonen, Linda (2018-06-25)
Tykkääksä pelata, pelaa vai pelat? : Tutkimus VtA-supistumaverbien A-infinitiivin varianteista Turun puhekielessä
Mikkonen, Linda
(25.06.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee turkulaisten nuorten puhekieltä ja turkulaisten nuorten mielteitä puhekieltä kohtaan. Tutkimus kuuluu sekä puhekielen tutkimuksen että kansanlingvistiikan alaan. Kansanlingvistiikka tutkii maallikkojen eli ei-kielitieteilijöiden havaintoja ja oivalluksia kielestä: näitä kutsun tutkimuksessani mielteiksi.
Tutkimukseni keskittyy VtA-supistumaverbien A-infinitiiviin, jossa esiintyy kolme eri varianttia: mä tykkään pelata/pelaa/pelat. Kutsun tutkimuksessani pelata-tyyppistä varianttia VtA-variantiksi, pelaa-tyyppistä varianttia VV-variantiksi ja pelat-tyyppistä varianttia Vt-variantiksi. Tutkimuksen tavoitteena on luoda katsaus sekä VtA-supistumaverbien A-infinitiivin varianttien esiintyvyyteen Turun puhekielessä että niiden käyttöön liittyviin mielteisiin, asenteisiin ja mielikuviin turkulaisilla nuorilla. Varianttien esiintyvyyttä puheessa tarkastelen turkulaisilla nuorilla nauhoitetuista puhetallenteista. Puheaineiston tueksi keräsin kansanlingvistisen aineiston kirjallisen kyselyn avulla. Kirjallisella kyselyllä kartoitin nuorten mielteitä heidän omaa puhettaan kohtaan, heidän asenteitaan eri variantteja kohtaan sekä sitä, mitä varianttia he olettavat helsinkiläisen käyttävän puheessaan. Koska olen kiinnostunut myös kolmeen eri varianttiin kohdistuvista asenteista, sivuaa tutkimukseni myös sosiolingvististä tutkimusta.
Tutkimusta varten nauhoitin 66 turkulaisen toisen asteen opiskelijan puhetta. Puhetta on yhteensä noin 260 minuuttia. Puheaineiston lisäksi tutkimusta varten opiskelijat täyttivät myös kirjallisen kyselyn, johon on vastauksia 149 kappaletta. Joukossa on muutama lyhyen aikaa ulkomailla asunut opiskelija, mutta Suomessa asuessaan kaikki informantit ovat asuneet ainoastaan Turussa tai sen lähialueella.
Kaikkia kolmea A-infinitiivin varianttia esiintyi opiskelijoiden puheessa. Opiskelijat myös mielsivät käyttävänsä kaikkia kolmea varianttia. Sekä puhetallenteissa että kyselyn informantin omaa puhetta koskevissa kirjallisen kyselyn vastauksissa VtA-variantti oli yleisin, ja Vt-variantti harvinaisin. VV-varianttia esiintyi kummassakin aineistossa, mutta selkeästi vähemmän kuin VtA-varianttia. Kolmesta eri variantista VtA-varianttiin suhtauduttiin myönteisimmin, ja Vt-varianttia pidettiin epämiellyttävimpänä. Kaikki variantit herättivät nuorissa monenlaisia mielikuvia esimerkiksi puhujan ikään tai kotipaikkakuntaan liittyen. Turkulaiset nuoret yhdistivät VV-variantin (pelaa) melko hyvin helsinkiläisen puheeseen.
Tutkimukseni keskittyy VtA-supistumaverbien A-infinitiiviin, jossa esiintyy kolme eri varianttia: mä tykkään pelata/pelaa/pelat. Kutsun tutkimuksessani pelata-tyyppistä varianttia VtA-variantiksi, pelaa-tyyppistä varianttia VV-variantiksi ja pelat-tyyppistä varianttia Vt-variantiksi. Tutkimuksen tavoitteena on luoda katsaus sekä VtA-supistumaverbien A-infinitiivin varianttien esiintyvyyteen Turun puhekielessä että niiden käyttöön liittyviin mielteisiin, asenteisiin ja mielikuviin turkulaisilla nuorilla. Varianttien esiintyvyyttä puheessa tarkastelen turkulaisilla nuorilla nauhoitetuista puhetallenteista. Puheaineiston tueksi keräsin kansanlingvistisen aineiston kirjallisen kyselyn avulla. Kirjallisella kyselyllä kartoitin nuorten mielteitä heidän omaa puhettaan kohtaan, heidän asenteitaan eri variantteja kohtaan sekä sitä, mitä varianttia he olettavat helsinkiläisen käyttävän puheessaan. Koska olen kiinnostunut myös kolmeen eri varianttiin kohdistuvista asenteista, sivuaa tutkimukseni myös sosiolingvististä tutkimusta.
Tutkimusta varten nauhoitin 66 turkulaisen toisen asteen opiskelijan puhetta. Puhetta on yhteensä noin 260 minuuttia. Puheaineiston lisäksi tutkimusta varten opiskelijat täyttivät myös kirjallisen kyselyn, johon on vastauksia 149 kappaletta. Joukossa on muutama lyhyen aikaa ulkomailla asunut opiskelija, mutta Suomessa asuessaan kaikki informantit ovat asuneet ainoastaan Turussa tai sen lähialueella.
Kaikkia kolmea A-infinitiivin varianttia esiintyi opiskelijoiden puheessa. Opiskelijat myös mielsivät käyttävänsä kaikkia kolmea varianttia. Sekä puhetallenteissa että kyselyn informantin omaa puhetta koskevissa kirjallisen kyselyn vastauksissa VtA-variantti oli yleisin, ja Vt-variantti harvinaisin. VV-varianttia esiintyi kummassakin aineistossa, mutta selkeästi vähemmän kuin VtA-varianttia. Kolmesta eri variantista VtA-varianttiin suhtauduttiin myönteisimmin, ja Vt-varianttia pidettiin epämiellyttävimpänä. Kaikki variantit herättivät nuorissa monenlaisia mielikuvia esimerkiksi puhujan ikään tai kotipaikkakuntaan liittyen. Turkulaiset nuoret yhdistivät VV-variantin (pelaa) melko hyvin helsinkiläisen puheeseen.