BigCAT-kyselylomake änkyttävien aikuisten kommunikaatioasenteiden arvioinnissa : Suomennoksen koekäyttö
Vastamäki, Essi (2018-06-25)
BigCAT-kyselylomake änkyttävien aikuisten kommunikaatioasenteiden arvioinnissa : Suomennoksen koekäyttö
Vastamäki, Essi
(25.06.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoite oli viimeistellä BigCAT-arviointimenetelmän suomentamisprosessi, joka oli osa Behavior assessment battery -testikokoelman käännös- ja standardointiprojektia. Alkuperäisesti englanninkielinen BigCAT on kyselylomake, joka on tarkoitettu änkyttävien aikuisten kommunikaatioasenteiden arviointiin. Tutkielmaa varten lomakkeen suomenkielinen käännös koekäytettiin 20 änkyttävällä aikuisella ja 77 sujuvasti puhuvalla verrokilla, joiden antamien vastausten pohjalta arvioitiin BigCATin suomennoksen reliabiliteettia ja validiteettia. Käännökselle määritettiin lisäksi kynnyspistemäärä, jonka ylittävät tulokset osoittavat vastaajan kommunikaatioasenteen olevan negatiivisempi kuin sujuvilla aikuisilla keskimäärin.
Koehenkilöt olivat iältään 16–74-vuotiaita suomenkielisiä aikuisia. Änkyttäviä aikuisia rekrytoitiin tutkimukseen Turun alueen P-kerhosta sekä BAB-testikokoelman käännösprojektissa mukana olleilta puheterapeuteilta. Sujuvia aikuisia osallistui WinNovan ammattikoulun Porin toimipisteistä, Oulun yliopiston logopedian oppiaineesta, Finnacta-puhelinmyyntifirmasta, Turun yliopiston kuorosta sekä tutkijoiden ystävä- ja perhepiireistä. 45 tutkittavaa täytti lomakkeen kahdesti toistomittausreliabiliteetin määrittämistä varten.
Ensimmäisellä ja toisella mittauskerralla annettujen vastausten välillä havaittiin erittäin korkea tilastollisesti merkitsevä korrelaatio, jonka pohjalta BigCATin käännöksen toistomittausreliabiliteetti voitiin todeta vahvaksi. Käännöksen sisäisestä konsistenssista kertova Cronbachin alfakerroin oli samoin korkea molemmilla ryhmillä. Validiteetin osa-alueista arvioitiin kriteerivaliditeettia tarkastelemalla suomenkielisen BigCATin kykyä jakaa sujuvat ja änkyttävät aikuiset kahteen eri ryhmään sekä vertaamalla tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia englanninkielisiin vastaaviin. Suomennoksen erottelukyky havaittiin erinomaiseksi, sillä änkyttävien aikuisten kokonaispisteiden keskiarvo oli yli viisi keskihajontaa sujuvien kokonaispisteiden keskiarvoa korkeampi. Väittämät 20 ja 32 eivät kuitenkaan erotelleet kahta ryhmää tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Tämän tutkimuksen tulokset olivat lisäksi hyvin lähellä alkuperäisiä englanninkielisiä arvoja, joten käännöksen kriteerivaliditeetti todettiin riittävän hyväksi kliinistä käyttöä varten. Kynnyspistemäärä määritettiin aineistosta graafisesti Contrasting groups methodilla, ja sen lukuarvoksi saatiin 17 pistettä.
Tutkielman tulosten luotettavuus on hyvä reliabiliteetti- ja validiteettiarvioiden osalta. Kynnyspistemäärän luotettavuus on kuitenkin muihin tuloksiin verrattuna heikohko, joten sitä tulee käyttää pisteiden tulkinnan apuvälineenä harkiten. Koska suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista änkyttävistä aikuisista änkytyksen tausta oli kehityksellinen, tutkielman tulokset ovat huonosti yleistettävissä koskemaan hankittua änkytystä. Sujuvilta tutkittavilta saatujen arvojen yleistettävyyttä puolestaan heikentää se, että suuri osa heistä oli korkeakoulutettuja nuoria naisia. BigCATin suomennos on tämän tutkielman myötä valmis julkaistavaksi, joskin väittämät 20 ja 32 kannattaa niiden huonon erottelukyvyn takia muotoilla uudestaan. Tärkein jatkotutkimusaihe on BigCATin rakennevaliditeetin tarkasteleminen faktorianalyysilla.
Koehenkilöt olivat iältään 16–74-vuotiaita suomenkielisiä aikuisia. Änkyttäviä aikuisia rekrytoitiin tutkimukseen Turun alueen P-kerhosta sekä BAB-testikokoelman käännösprojektissa mukana olleilta puheterapeuteilta. Sujuvia aikuisia osallistui WinNovan ammattikoulun Porin toimipisteistä, Oulun yliopiston logopedian oppiaineesta, Finnacta-puhelinmyyntifirmasta, Turun yliopiston kuorosta sekä tutkijoiden ystävä- ja perhepiireistä. 45 tutkittavaa täytti lomakkeen kahdesti toistomittausreliabiliteetin määrittämistä varten.
Ensimmäisellä ja toisella mittauskerralla annettujen vastausten välillä havaittiin erittäin korkea tilastollisesti merkitsevä korrelaatio, jonka pohjalta BigCATin käännöksen toistomittausreliabiliteetti voitiin todeta vahvaksi. Käännöksen sisäisestä konsistenssista kertova Cronbachin alfakerroin oli samoin korkea molemmilla ryhmillä. Validiteetin osa-alueista arvioitiin kriteerivaliditeettia tarkastelemalla suomenkielisen BigCATin kykyä jakaa sujuvat ja änkyttävät aikuiset kahteen eri ryhmään sekä vertaamalla tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia englanninkielisiin vastaaviin. Suomennoksen erottelukyky havaittiin erinomaiseksi, sillä änkyttävien aikuisten kokonaispisteiden keskiarvo oli yli viisi keskihajontaa sujuvien kokonaispisteiden keskiarvoa korkeampi. Väittämät 20 ja 32 eivät kuitenkaan erotelleet kahta ryhmää tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Tämän tutkimuksen tulokset olivat lisäksi hyvin lähellä alkuperäisiä englanninkielisiä arvoja, joten käännöksen kriteerivaliditeetti todettiin riittävän hyväksi kliinistä käyttöä varten. Kynnyspistemäärä määritettiin aineistosta graafisesti Contrasting groups methodilla, ja sen lukuarvoksi saatiin 17 pistettä.
Tutkielman tulosten luotettavuus on hyvä reliabiliteetti- ja validiteettiarvioiden osalta. Kynnyspistemäärän luotettavuus on kuitenkin muihin tuloksiin verrattuna heikohko, joten sitä tulee käyttää pisteiden tulkinnan apuvälineenä harkiten. Koska suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista änkyttävistä aikuisista änkytyksen tausta oli kehityksellinen, tutkielman tulokset ovat huonosti yleistettävissä koskemaan hankittua änkytystä. Sujuvilta tutkittavilta saatujen arvojen yleistettävyyttä puolestaan heikentää se, että suuri osa heistä oli korkeakoulutettuja nuoria naisia. BigCATin suomennos on tämän tutkielman myötä valmis julkaistavaksi, joskin väittämät 20 ja 32 kannattaa niiden huonon erottelukyvyn takia muotoilla uudestaan. Tärkein jatkotutkimusaihe on BigCATin rakennevaliditeetin tarkasteleminen faktorianalyysilla.