Perhevapaalta töihin palaaminen työsopimuslain ja tasa-arvolain näkökulmasta
Heinonen, Janniina (2018-06-27)
Perhevapaalta töihin palaaminen työsopimuslain ja tasa-arvolain näkökulmasta
Heinonen, Janniina
(27.06.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Naiset pitävät suurimman osan perhevapaista ja siksi perhevapaat aiheuttavat epävarmuutta erityisesti naisten asemaan työelämässä. Tasa-arvolain yhtenä tavoitteena on estää vanhemmuuteen perustuva syrjintä ja siksi myös perhevapailta töihin palaamiseen liittyvät tasa-arvolain syrjintäkiellot. Tämän lisäksi työsopimuslaissa on säännöksiä, joilla on pyritty varmistamaan, että perhevapaalta töihin palaaminen tapahtuisi mahdollisimman joustavasti ja siten, että työntekijä säilyttäisi aikaisemman työnsä muuttumattomana.
Tutkielman tavoitteena on tarkastella perhevapaalta työhön palaavan työntekijän asemaa sekä työsopimuslain että tasa-arvolain perhevapaalta palaamiseen liittyvien säännösten pohjalta. Tarkoituksena on selvittää, miten työsopimuslaki suojaa perhevapaalla olevan työntekijän oikeutta palata takaisin aikaisempaan työhönsä ja kuinka turvattu hänen asemansa on. Tarkoituksena on myös selvittää, millainen työnantajan menettely synnyttää tasa-arvolain mukaisen syrjintäolettaman ja toisaalta, millä perustein työnantajan on mahdollista perustella syrjivältä vaikuttavaa menettelyään kumotakseen syrjintäolettaman.
Tutkielman metodi on oikeusdogmaattinen. Tutkielmassa selvitetään voimassa olevaa oikeustilaa tarkastelemalla lain säännöksiä, esitöitä, oikeuskäytäntöä sekä –kirjallisuutta. Tällä metodilla tutkielmassa käydään läpi työsopimuslain 4:9:n sekä 7:9:n säännöksiä sekä lisäksi tasa-arvolain 7 §:n syrjinnän yleiskieltoa ja 8 §:n työelämän syrjintäkieltoja perhevapaalta työhön palaavan työntekijän näkökulmasta.
Tutkielmassa tarkasteltavat tasa-arvolain säännökset pääosin täydentävät työsopimuslain säännöksiä, sillä usein menettelyn ollessa työsopimuslain vastaista, on se myös tasa-arvolain vastaista. Jotkin perhevapaalta työhön palaamiseen liittyvät tilanteet ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että ne täyttävät tasa-arvolain mukaiset syrjinnän tunnusmerkit, mutta ovat silti täysin työsopimuslain mukaisia. Esimerkiksi määräaikaisuuksien uusimatta jättäminen on tällainen tilanne.
Tutkielman mukaan tasa-arvolain säännökset muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden, jonka tulkitseminen on vaikeaa ilman kattavaa taustatutkimusta. Siksi syrjintäkieltoja tulisi selkiyttää siten, että myös työnantajalle olisi selvää, milloin perhevapaalta palaavan kohtelu on lain vastaista. Lisäksi työsopimuslain 7:9:n irtisanomissuojaan liittyvän presumptiosäännöksen laajentamista koskemaan myös perhevapaan päättymisen jälkeistä aikaa tulisi pohtia, sillä tämä voisi selkiyttää perhevapaalta työhön palaavan asemaa työsopimuslain näkökulmasta.
Tutkielman tavoitteena on tarkastella perhevapaalta työhön palaavan työntekijän asemaa sekä työsopimuslain että tasa-arvolain perhevapaalta palaamiseen liittyvien säännösten pohjalta. Tarkoituksena on selvittää, miten työsopimuslaki suojaa perhevapaalla olevan työntekijän oikeutta palata takaisin aikaisempaan työhönsä ja kuinka turvattu hänen asemansa on. Tarkoituksena on myös selvittää, millainen työnantajan menettely synnyttää tasa-arvolain mukaisen syrjintäolettaman ja toisaalta, millä perustein työnantajan on mahdollista perustella syrjivältä vaikuttavaa menettelyään kumotakseen syrjintäolettaman.
Tutkielman metodi on oikeusdogmaattinen. Tutkielmassa selvitetään voimassa olevaa oikeustilaa tarkastelemalla lain säännöksiä, esitöitä, oikeuskäytäntöä sekä –kirjallisuutta. Tällä metodilla tutkielmassa käydään läpi työsopimuslain 4:9:n sekä 7:9:n säännöksiä sekä lisäksi tasa-arvolain 7 §:n syrjinnän yleiskieltoa ja 8 §:n työelämän syrjintäkieltoja perhevapaalta työhön palaavan työntekijän näkökulmasta.
Tutkielmassa tarkasteltavat tasa-arvolain säännökset pääosin täydentävät työsopimuslain säännöksiä, sillä usein menettelyn ollessa työsopimuslain vastaista, on se myös tasa-arvolain vastaista. Jotkin perhevapaalta työhön palaamiseen liittyvät tilanteet ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että ne täyttävät tasa-arvolain mukaiset syrjinnän tunnusmerkit, mutta ovat silti täysin työsopimuslain mukaisia. Esimerkiksi määräaikaisuuksien uusimatta jättäminen on tällainen tilanne.
Tutkielman mukaan tasa-arvolain säännökset muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden, jonka tulkitseminen on vaikeaa ilman kattavaa taustatutkimusta. Siksi syrjintäkieltoja tulisi selkiyttää siten, että myös työnantajalle olisi selvää, milloin perhevapaalta palaavan kohtelu on lain vastaista. Lisäksi työsopimuslain 7:9:n irtisanomissuojaan liittyvän presumptiosäännöksen laajentamista koskemaan myös perhevapaan päättymisen jälkeistä aikaa tulisi pohtia, sillä tämä voisi selkiyttää perhevapaalta työhön palaavan asemaa työsopimuslain näkökulmasta.