PPA-malli ja projektirahoitus aurinkoenergialaitoksen perustamisessa : Riskienjako ja pitkäkestoisten sähkönostosopimusten sitovuus
Nyqvist, Ruusu (2018-06-27)
PPA-malli ja projektirahoitus aurinkoenergialaitoksen perustamisessa : Riskienjako ja pitkäkestoisten sähkönostosopimusten sitovuus
Nyqvist, Ruusu
(27.06.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa verrataan PPA-mallia ja projektirahoitusta rahoitusmalleina, joita käytetään aurinkoenergialaitoksien perustamisvaiheessa. Koska PPA on Suomessa suhteellisen uusi mutta kasvava rahoitus- ja sopimusmalli, tulee selvitettäväksi, mikä PPA on ja miten se eroaa projektirahoituksesta. Tutkimukselle on tilausta oikeudellisessa kirjallisuudessa, koska PPA-mallista ei ole sen ajankohtaisuuden vuoksi juurikaan kirjoitettu suomalaisissa oikeustieteellisissä julkaisuissa. Tutkimuksessa keskitytään suuriin aurinkoenergialaitoksiin ja niiden rahoitusratkaisuihin.
Tutkimuskysymyksiä ovat seuraavat: minkälaista riskipositioita rahoitusosapuolet pyrkivät siirtämään toisilleen, mitä sillä tavoitellaan ja miten sopimusosapuolilla on mahdollisuus irtaantua pitkäkestoisista sähkönostosopimuksista. Tutkimus tulee siten vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: kuka kantaa riskin sähkön hinnan vaihtelusta sekä pitkäkestoisista sähkönostosopimuksista ja miten rahoittajat pyrkivät varmistamaan sähkönostosopimuksista tulevan kassavirran. Jotta voin vastata edellä mainittuihin kysymyksiin, analysoin pääosin kolmea seikkaa, joita pyritään hallitsemaan kovenantein. Nämä seikat ovat sähkönmyyntisopimusten pitkäkestoisuus, riski sähkön hinnan vaihteluista sekä riski uusiutuvan energian tukijärjestelmän käyttöönottamisesta.
Sopimuksen pitkäkestoisuuteen liittyy myös kysymys siitä, onko osapuolilla mahdollisuus irtaantua sähkönostosopimuksesta, jos esimerkiksi olosuhteet muuttuvat ja sopimus muuttuu kohtuuttomaksi. Selvitän, voivatko rahoitusmallien pitkäkestoiset sähkönmyyntisopimukset muuttua niin kohtuuttomiksi, että ne muuttuvat OikTL 36 §:n mukaisesti jälkiperäisesti kohtuuttomiksi.
Tutkimuskysymyksiä ovat seuraavat: minkälaista riskipositioita rahoitusosapuolet pyrkivät siirtämään toisilleen, mitä sillä tavoitellaan ja miten sopimusosapuolilla on mahdollisuus irtaantua pitkäkestoisista sähkönostosopimuksista. Tutkimus tulee siten vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: kuka kantaa riskin sähkön hinnan vaihtelusta sekä pitkäkestoisista sähkönostosopimuksista ja miten rahoittajat pyrkivät varmistamaan sähkönostosopimuksista tulevan kassavirran. Jotta voin vastata edellä mainittuihin kysymyksiin, analysoin pääosin kolmea seikkaa, joita pyritään hallitsemaan kovenantein. Nämä seikat ovat sähkönmyyntisopimusten pitkäkestoisuus, riski sähkön hinnan vaihteluista sekä riski uusiutuvan energian tukijärjestelmän käyttöönottamisesta.
Sopimuksen pitkäkestoisuuteen liittyy myös kysymys siitä, onko osapuolilla mahdollisuus irtaantua sähkönostosopimuksesta, jos esimerkiksi olosuhteet muuttuvat ja sopimus muuttuu kohtuuttomaksi. Selvitän, voivatko rahoitusmallien pitkäkestoiset sähkönmyyntisopimukset muuttua niin kohtuuttomiksi, että ne muuttuvat OikTL 36 §:n mukaisesti jälkiperäisesti kohtuuttomiksi.