Kuluttajan asema verkkokaupan konkurssissa : Erityisesti kuluttajan velkojansuojan edellytyksistä ja kehitysmahdollisuuksista irtaimen kaupassa

Abstract

Tutkielmassa käsitellään kaupalla tapahtuvaa omistajanvaihdosta ja kuluttaja-asiakkaan oikeusasemaa silloin, kun myyjä on asetettu konkurssiin ennen kuin kaupan kohde on siirtynyt myyjältä ostajalle. Tutkielmassa selvitetään, milloin ostaja saa velkojansuojaa kaupan kohteena olevaan omaisuuteen, eli milloin hänen oikeusasemansa on turvattu myyjän muita velkojia vastaan siten, että kaupan kohteena oleva omaisuus ei kuulu myyjän konkurssipesään. Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti sitä, millaisia vakiintuneita edellytyksiä luovutuksensaajan velkojansuojalle on asetettu ja ovatko ne perusteltuja kuluttajille suunnatussa verkkokaupankäynnissä.

Tutkielma on lainopillinen ja siinä painottuu voimassa olevan lain lisäksi erityisesti oikeuskirjallisuudessa esitetyt velkojansuojaa koskevat tulkinnat sekä esine-, varallisuus- ja insolvenssioikeudelliset periaatteet. Tutkielmassa tuodaan esille velkojansuojan edellytyksiä koskevia epäkohtia, joihin esitetään ratkaisuvaihtoehtoja, jotka parantaisivat kuluttaja-asiakkaan oikeusasemaa suhteessa myyjän muihin velkojiin. Tältä osin tutkielmassa on käytetty myös ongelmanratkaisukeskeistä oikeusdogmaattista tutkimusmenetelmää.

Kuluttajille suunnattu verkkokaupankäynti on pääsääntöisesti lajitavaran kauppaa. Lajitavaran kaupassa kaupan kohde on määritelty ainoastaan lajiltaan ja määrältään. Tällöin myyjällä on oikeus valita, minkä useammasta hänen hallussaan olevasta samanlajisesta esineestä hän luovuttaa ostajalle. Myyjän joutuessa konkurssiin ennen tavaran toimitusta ratkaistavaksi tulee, kuuluuko kaupan kohde myyjän konkurssipesään vai ostajalle. Suomessa sovelletaan pääsääntöisesti sopimusperiaatetta, jonka mukaan ostaja saa velkojansuojaa myyjän muita velkojia vastaan jo kauppaa koskevan sopimuksen nojalla, eikä esimerkiksi hallinnan siirtoa edellytetä. Velkojansuojan edellytyksenä on kuitenkin, että kaupan kohde on yksilöity ja että se voidaan erottaa myyjän muusta omaisuudesta.

Velkojansuojalle asetettu edellytys esineen yksilöitävyydestä on ongelmallista etenkin silloin, kun ostajalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa esineen yksilöintiä ja erottamista koskeviin toimenpiteisiin. Esineen yksilöintiä ja erottamista koskeviin kysymyksiin ei ole yksiselitteisiä vastauksia lainsäädännössä, ja kysymykset ratkeavat viime kädessä tapauskohtaisen arvioinnin perusteella. Tutkielmassa esitettäviä mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja, joilla etenkin kuluttajan oikeusasemaa voitaisiin suojata myyjän konkurssitilanteissa, ovat esimerkiksi kuluttajasaatavien etuoikeus, verkkokauppiaan asettama vakuus maksukyvyttömyyden varalle sekä verkkokauppiaan velvollisuus tarjota vaihtoehtoista maksutapaa, jolla ulkopuolinen maksunvälittäjä säilyttää kauppahinnan välitilillä kunnes kaupan kohde on toimitettu ostajalle.