Työntekijän myötävaikutus työnantajan ja työnantajan edustajan tuottamusvastuun arvioinnissa työturvallisuusrikoksen ja erityisesti kuoleman- ja vammantuottamuksen osalta

Abstract

Tutkielma käsittelee työnantajan ja työnantajan edustajan rikosoikeudellista vastuuta työntekijälle sattuneesta työtapaturmasta. Työnantajan rikosoikeudellinen vastuu työntekijälle sattuneesta tapaturmasta perustuu pääsääntöisesti siihen, että työnantajan todetaan syyllistyneen työturvallisuusrikokseen ja samalla menettelyllä aiheuttaneen työntekijän kuoleman tai vammautumisen. Tässä tutkielmassa työturvallisuusrikos jäsennetään osaksi tuottamuksellisen loukkaamisrikoksen rakennetta, jossa työturvallisuusrikoksena rangaistava menettely osoittaa huolimattomuuden myös kuoleman- ja vammantuottamuksen tunnusmerkistöissä.

Työtapaturman välitön syy on usein työntekijän oma riskinotto. Tutkimuksen kohteena on se, miten työnantajan ja työnantajan edustajan rikosoikeudellista vastuuta arvioidaan tilanteessa, jossa työntekijä on aiheuttanut tapaturman omalla toiminnallaan. Kysymystä lähestytään kahden tutkimuskysymyksen avulla. Ensimmäisenä selvitetään hovioikeuksista kerätyn oikeustapausaineiston perusteella, minkä merkityksen voimassa oleva oikeus antaa työntekijän myötävaikutukselle. Oikeuskäytännön perusteella vaikuttaa siltä, että työntekijän oman menettelyn vaikutus työnantajan vastuuseen on varsin vähäinen, oli kyse sitten työturvallisuusrikoksesta tai kuoleman- tai vammantuottamuksesta. Työntekijän oma osuus tapaturman sattumiseen vaikuttaa työnantajan vastuuseen lähinnä silloin, kun työturvallisuus on jätetty työntekijän kautta vaikuttavien työturvallisuusratkaisujen varaan. Tällöinkään työntekijän oma riskinotto ei suoranaisesti poista työnantajan vastuuta, vaan työnantajan vastuu sulkeutuu pois sillä perusteella, että tapaturman katsotaan aiheutuneen pikemminkin työntekijän omasta kuin työnantajan huolimattomuudesta.

Toisena tutkimuskysymyksenä selvitetään, miten työntekijän myötävaikutus on systematisoitavissa tuottamuksellisen loukkaamisrikoksen rakenteeseen. Tuottamus jäsennetään tässä työssä teon huolimattomuuden eli kielletyn riskinoton ja kielletyn riskinoton relevanssin sekä tekijän huolimattomuuden kautta. Työnantajan ja työnantajan edustajan vastuu työturvallisuusrikoksesta ratkeaa pitkälti suoraan laintulkinnalla. Työntekijän myötävaikutus ja työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voidaan ottaa huomioon lähinnä yksilöllisesti vaikuttavien työturvallisuusvelvoitteiden, kuten opetus- ja valvontavelvollisuuden sisällön tulkinnassa. Kielletyn riskinoton relevanssilla rajoitetaan työnantajan vastuuta sellaisista seurauksista, jotka ovat työnantajan vaikutuspiirin ulkopuolella. Useimmiten työntekijälle sattunut tapaturma on palautettavissa työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön täyttävään menettelyyn, mutta on myös tilanteita, joissa työnantajan huolellinenkaan toiminta ei olisi voinut estää seurausta.