Solidification of resin luting cement on the surface of fiber post by light curing :Yhdistelmämuovisementin kovettuminen kuitukomposiittinastojen ympärille
Helminen, Olli (2018-07-02)
Solidification of resin luting cement on the surface of fiber post by light curing :Yhdistelmämuovisementin kovettuminen kuitukomposiittinastojen ympärille
Helminen, Olli
(02.07.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Kuitukomposiittinastoja käytetään laajalti vaurioituneiden hampaiden restauroinnissa silloin kun omaa hammaskudosta ei ole jäljellä riittävästi kruunun luotettavaan kiinnittämiseen. Hampaan selviytymiselle on tärkeää, että kuitunasta sidostuu muovisementtiin riittävän vahvasti. Sidoksen vahvuuteen vaikuttavat käytetty nastatyyppi ja sementti. Aikaisemmissa tutkimuksissa yksilöllisesti muotoilluilla kuitunastoilla, joilla on osittaislomittaismuoviverkostorakenne (semi-IPN)-polymeerimatriisi on todettu parempi sidostuvuus sementtiin verrattuna tehdasvalmisteisiin kuitunastoihin joilla on ristisilloitettu polymeerimatriisi.
Tutkimuksessa selvitettiin viiden eri kuitunastan kautta tulevan kovetusvalon kykyä kovettaa yhdistelmämuovisementti (GC Link-Ace). Nastatyypeistä kahdessa (MI Core Fiber Post, everStick Post) oli semi-IPN polymeerimatriisi ja toinen näistä oli yksilöllisesti muotoiltava kuitunasta. Loput kolme nastatyyppiä olivat tehdasvalmisteisia kuitunastoja (GC Fiber Post, Fibrekor Fiber Post, RelyX Fiber Post) joiden polymeerimatriisi oli ristisilloitettu. Tutkimushypoteesina oli että semi-IPN -nastojen pintaan kiinnittyy enemmän sementtiä kuin tehdasvalmisteisiin. Tutkitut nastat olivat kaikki 14 millimetrin mittaisia. Nastat asetettiin ensin polyvinyylisiloksaanista tehtyyn jalustaan, siten että neljä millimetriä nastaa oli jalustan sisällä ja loput 10 millimetriä jalustasta ulkona. Jalustan päällä oli reikä, jonka läpi kuitunastaa pystyi valokovettamaan. Nastat upotettiin muoviputkesta tehtyyn sylinteriin, joka oli täytetty kaksoiskovetteisellä yhdistelmämuovisementillä. Tämän jälkeen nastoja valokovetettiin 40 sekunnin ajan. Valokovetuksen jälkeen nastat nostettiin sementistä ja polymerisoitumaton sementti raaputettiin kevyesti nastan pinnalta pois. Viimeiseksi nastat punnittiin ja niiden ympärille kovettuneen muovisementin halkaisija mitattiin.
Tulokseksi saatiin, että semi-IPN- polymeerimatriisin sisältäviin kuitunastoihin sidostui enemmän sementtiä kuin tehdasvalmisteisiin kuitunastoihin. Kovettuneen sementin halkaisija oli suurempi semi-IPN polymeerimatriisin sisältävien kuitunastojen ympärillä verrattuna sementtiin tehdasvalmisteisten kuitunastojen ympärillä. Semi-IPN- nastojen apikaaliosaan oli kiinnittynyt sementtiä, kun taas tehdasvalmisteisten nastojen apikaalinen kärki oli paljas. Tulosten perusteella semi-IPN polymeerimatriisi vaikuttaisi parantavan muovisementin kovettumista ja kiinnittymistä kuitunastan pintaan. Kliinisesti tämä voi tarkoittaa näiden kuitunastatyyppien parempaa sidostuvuutta juurikanavaan.
Tutkimuksessa selvitettiin viiden eri kuitunastan kautta tulevan kovetusvalon kykyä kovettaa yhdistelmämuovisementti (GC Link-Ace). Nastatyypeistä kahdessa (MI Core Fiber Post, everStick Post) oli semi-IPN polymeerimatriisi ja toinen näistä oli yksilöllisesti muotoiltava kuitunasta. Loput kolme nastatyyppiä olivat tehdasvalmisteisia kuitunastoja (GC Fiber Post, Fibrekor Fiber Post, RelyX Fiber Post) joiden polymeerimatriisi oli ristisilloitettu. Tutkimushypoteesina oli että semi-IPN -nastojen pintaan kiinnittyy enemmän sementtiä kuin tehdasvalmisteisiin. Tutkitut nastat olivat kaikki 14 millimetrin mittaisia. Nastat asetettiin ensin polyvinyylisiloksaanista tehtyyn jalustaan, siten että neljä millimetriä nastaa oli jalustan sisällä ja loput 10 millimetriä jalustasta ulkona. Jalustan päällä oli reikä, jonka läpi kuitunastaa pystyi valokovettamaan. Nastat upotettiin muoviputkesta tehtyyn sylinteriin, joka oli täytetty kaksoiskovetteisellä yhdistelmämuovisementillä. Tämän jälkeen nastoja valokovetettiin 40 sekunnin ajan. Valokovetuksen jälkeen nastat nostettiin sementistä ja polymerisoitumaton sementti raaputettiin kevyesti nastan pinnalta pois. Viimeiseksi nastat punnittiin ja niiden ympärille kovettuneen muovisementin halkaisija mitattiin.
Tulokseksi saatiin, että semi-IPN- polymeerimatriisin sisältäviin kuitunastoihin sidostui enemmän sementtiä kuin tehdasvalmisteisiin kuitunastoihin. Kovettuneen sementin halkaisija oli suurempi semi-IPN polymeerimatriisin sisältävien kuitunastojen ympärillä verrattuna sementtiin tehdasvalmisteisten kuitunastojen ympärillä. Semi-IPN- nastojen apikaaliosaan oli kiinnittynyt sementtiä, kun taas tehdasvalmisteisten nastojen apikaalinen kärki oli paljas. Tulosten perusteella semi-IPN polymeerimatriisi vaikuttaisi parantavan muovisementin kovettumista ja kiinnittymistä kuitunastan pintaan. Kliinisesti tämä voi tarkoittaa näiden kuitunastatyyppien parempaa sidostuvuutta juurikanavaan.