Ihon autoimmuunitauteihin liittyvät rakkulaiset suun limakalvon muutokset
Seppä, Anna (2018-07-02)
Ihon autoimmuunitauteihin liittyvät rakkulaiset suun limakalvon muutokset
Seppä, Anna
(02.07.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Suun limakalvon muutokset voivat olla ensimmäinen kliininen merkki ihon autoimmuunisairauden puhkeamisesta. Nämä tulisikin erotusdiagnostisesti huomioida suun rakkulaisten muutosten kohdalla. Tämä syventävä työ käy kirjallisuuskatsauksen pohjalta läpi ihon autoimmuunisairauksiin liittyvien rakkulaisten suun limakalvomuutosten kliinisen kuvan, diagnostiikkaa sekä hammaslääkärin roolia niiden hoidossa. Katsauksen aineisto kerättiin PubMed-tietokannassa julkaistuista kansainvälisistä tieteellisistä tutkimuksista. Julkaisuihin valikoitui 71 julkaisua vuosilta 1975–2014.
Tutkimuksen mukaan ihon autoimmuunisairauksiin liittyvät suun limakalvomuutokset ovat harvinaisia. Niiden tavallisia löydöksiä suussa ovat eroosiot, rakkulat ja haavaumat. Rakkulaiset muutokset repeytyvät helposti kivuliaiksi haavaumiksi, jolloin syöminen ja hampaiden puhdistaminen voi olla hankalaa. Iholla nämä aiheuttavat tavallisimmin myös rakkuloita ja eroosioita. Diagnoosin tekoon tarvitaan huolellinen kliininen tutkimus, Nikolskyn testi, PAD-näyte ja mahdollisesti suora ja/tai epäsuora immunofluoresenssitutkimus. Kun koepalavastaukset varmistavat epäilyn ihon autoimmuunisairaudesta, tulee hammaslääkärin lähettää potilas ihotautilääkärille jatkotutkimuksiin.
Nopealla diagnoosilla ja hoidolla saadaan vähennettyä kipuja ja epämukavuuden tunnetta, estämään taudin etenemistä ja tautiin liittyviä komplikaatioita. Ihon autoimmuunisairauden lopullinen diagnoosi ja hoito tehdään ihotautilääkärin toimesta. Hammaslääkäri tukee taudin systeemistä hoitoa varmistamalla, että suu on infektiovapaa. Hyvä suuhygienia edellyttää säännöllistä hammaskiven poistoa ja kotihoidon opetusta. Joissain tapauksissa paikallinen hoito voi olla riittävää. Tällöin paikallinen kortikosteroidihoito voi olla riittävää tai muun systeemihoidon tukena.
Tutkimuksen mukaan ihon autoimmuunisairauksiin liittyvät suun limakalvomuutokset ovat harvinaisia. Niiden tavallisia löydöksiä suussa ovat eroosiot, rakkulat ja haavaumat. Rakkulaiset muutokset repeytyvät helposti kivuliaiksi haavaumiksi, jolloin syöminen ja hampaiden puhdistaminen voi olla hankalaa. Iholla nämä aiheuttavat tavallisimmin myös rakkuloita ja eroosioita. Diagnoosin tekoon tarvitaan huolellinen kliininen tutkimus, Nikolskyn testi, PAD-näyte ja mahdollisesti suora ja/tai epäsuora immunofluoresenssitutkimus. Kun koepalavastaukset varmistavat epäilyn ihon autoimmuunisairaudesta, tulee hammaslääkärin lähettää potilas ihotautilääkärille jatkotutkimuksiin.
Nopealla diagnoosilla ja hoidolla saadaan vähennettyä kipuja ja epämukavuuden tunnetta, estämään taudin etenemistä ja tautiin liittyviä komplikaatioita. Ihon autoimmuunisairauden lopullinen diagnoosi ja hoito tehdään ihotautilääkärin toimesta. Hammaslääkäri tukee taudin systeemistä hoitoa varmistamalla, että suu on infektiovapaa. Hyvä suuhygienia edellyttää säännöllistä hammaskiven poistoa ja kotihoidon opetusta. Joissain tapauksissa paikallinen hoito voi olla riittävää. Tällöin paikallinen kortikosteroidihoito voi olla riittävää tai muun systeemihoidon tukena.