Kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten asenteet ja motivaatio ruotsin kielen opiskeluun

Abstract

Suomalaisten ruotsin kielitaidon heikentyminen ja motivaation lasku ovat herättäneet huolen toisen kotimaisen kielen tulevaisuudesta. Samaan aikaan julkisuudessa keskustellaan ruotsin kielen opiskelun pakollisuuden poistamisesta. Vas-tatakseen näihin haasteisiin Opetushallitus päätti uudistaa ruotsin kielen opetusta varhentamalla sen aloitusajankohtaa seitsemänneltä luokalta kuudennelle luokalle. Uudistus, jonka tavoitteena oli muuttaa myönteisemmiksi oppilaiden asen-teita ruotsin kieltä kohtaan, astui voimaan syksyllä 2016 käyttöön otettujen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden myötä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää syksyllä 2016 B1-ruotsin opiskelun aloittaneiden kuudesluokkalaisten motivaatiota ja asenteita ruotsin opiskeluun lukuvuoden lopussa sitä lähes vuoden opiskeltuaan. Koska aiemmat tutkimukset viittaavat motivaation ja asenteiden laskuun oppilaan siirtyessä luokka-asteelta toiselle, haluttiin kuudesluokkalaisten suhtautumisen lisäksi selvittää myös yhdeksäsluokkalaisten motivaatiota ja asenteita ruotsin opiskeluun. Niin ikään tut-kittiin oppilaiden suhtautumista ruotsin opiskelussa käytettäviin työtapoihin, ja tarkasteltiin sukupuolten välisiä eroja. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella yhteensä 146 varsinaissuomalaiselta oppilaalta. Aineisto käsiteltiin pääosin määrällisin menetelmin, mutta myös laadullista menetelmää hyödynnettiin avointen vastausten analyysissä. Tulosten mukaan sekä kuudes- että yhdeksäsluokkalaisten suhtautuminen ruotsin opiskeluun oli enimmäkseen neutraalia tai myönteistä. Molemmilla luokka-asteilla, erityisesti yhdeksännellä luokalla, asenteet olivat hieman motivaatiota kielteisempiä. Kuudesluokkalaiset näyttäisivätkin suhtautuvan ruotsin opiskeluun hieman yhdeksäsluokkalaisia myönteisemmin. Kummallakin luokka-asteella eniten motivoivat hyvän arvosanan saaminen sekä muut ulkoiset hyödyt. Niin kuudennella kuin yhdeksännelläkin luokalla tytöt suhtautuivat ruotsin opiskeluun poikia myönteisemmin, ja sukupuolesta ja iästä riippumatta ruotsinkielisten videoi-den katselu koettiin mielekkäimmäksi työtavaksi. Tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että kiivaasta julkisesta keskustelusta huolimatta koulussa ruotsia opiskelevat suhtautuvat kieleen suhteellisen myönteisesti. Etenkin asenteissa olisi kuitenkin parantamisen varaa, joten kou-luissa tulisi ehkä jatkossa panostaa entistäkin enemmän ruotsin kielen ja ruotsalaisen kulttuurin kiinnostavaksi tekemiseen.