Omaisten osallisuus potilaan psykiatrisessa hoidossa
Himanka, Mia (2018-07-02)
Omaisten osallisuus potilaan psykiatrisessa hoidossa
Himanka, Mia
(02.07.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Mielenterveydenhäiriöt aiheuttavat kuormitusta yhteiskunnalle, potilaalle ja omaiselle, joka on usein läheisen hoidossa aktiivisesti osallisena. Omaisten osallisuuteen liittyy ongelmia, eikä osallisuus aina toteudu potilaan hoidossa. On olemassa osallisuutta tukevia näyttöön perustuvia menetelmiä mutta niiden käytännön toteutus on vaihtelevaa. Omaisten osallisuuden toteutumisella on vaikutusta potilaan hoidon onnistumiselle, jonka vuoksi osallisuuteen tulisi kiinnittää huomiota psykiatrisessa hoidossa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata omaisten kokemia ongelmia osallisuudessa ja osallisuutta tukevia menetelmiä potilaan psykiatrisessa hoidossa. Laadullisen tutkimuksen kohderyhmänä olivat psykiatristen potilaiden omaiset, jotka rekrytoitiin Etelä-Suomen alueelta omaisjärjestöjen kautta. Neljä omaisjärjestöä osallistui tutkimukseen ja yhteensä 15 omaista osallistui neljään puolistrukturoituun fokusryhmähaastatteluun. Haastattelut toteutettiin kahden tutkijan toimesta omaisjärjestöjen tiloissa 11/2015–2/2016 välisenä aikana. Haastattelut analysoitiin induktiivista sisällön analyysimenetelmää käyttäen.
Omaisten osallisuuden ongelmista muodostui viisi pääteemaa. Omaiset kokivat tiedon puutetta potilaan sairaudesta ja hoidosta. Toisena oli kohtaamisen puute, jonka vuoksi omaiset kokivat, ettei henkilökunta huomio omaisia hoidossa. Myös omaisen oma heikko jaksaminen heikensi osallisuutta, johon liittyi omaisen heikot voimavarat, huolen kantaminen ja ristiriitaiset tunteet potilaan sairaudesta. Potilaan fyysinen ja henkinen väkivalta omaista kohtaan esti osallisuutta. Lisäksi yhteistyön puute omaisen ja henkilökunnan sekä omaisen ja potilaan välillä koettiin ongelmana osallisuuden toteutumisessa. Omaisen osallisuutta tukivat omaisjärjestöistä ja henkilökunnalta saatu tieto sekä omaisen oman jaksamisen turvaaminen. Omaisen jaksamista edisti yhteiskunnan tuki omaiselle, vertaistuki ja omaisen oma hoitosuhde. Lisäksi omaiset ehdottivat osallisuuden tukemiseksi yhteistyön edistämistä omaisen, henkilökunnan ja potilaan välillä.
Omaisten osallisuuden lisäämiseksi omaisille tulisi tarjota mahdollisuutta osallistua potilaan hoitoon. Heidät tulisi ottaa mukaan yhteistyösuhteeseen sekä hoitotiimin jäseneksi. Osallisuuden onnistumiseksi omaiset tarvitsevat tietoa ja tukea henkilökunnalta. Henkilökunnan tulisi olla aktiivinen yhteistyösuhteen luomisessa siksi omaisten tapaamisen tulisi olla vakiintunut käytäntö. Omaisten osallisuus on moniulotteista ja osallisuuteen vaikuttavat sekä omaiset, potilaat, henkilökunta mutta myös organisaation rakenne ja yhteiskunnalliset suositukset. Tulevaisuudessa tarvitaan edelleen tutkimusta omaisten osallisuutta edistävistä menetelmistä käytännön hoitotyössä, sillä omaisen osallisuuden toteutumisessa on vielä ongelmia potilaan psykiatrisessa hoidossa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata omaisten kokemia ongelmia osallisuudessa ja osallisuutta tukevia menetelmiä potilaan psykiatrisessa hoidossa. Laadullisen tutkimuksen kohderyhmänä olivat psykiatristen potilaiden omaiset, jotka rekrytoitiin Etelä-Suomen alueelta omaisjärjestöjen kautta. Neljä omaisjärjestöä osallistui tutkimukseen ja yhteensä 15 omaista osallistui neljään puolistrukturoituun fokusryhmähaastatteluun. Haastattelut toteutettiin kahden tutkijan toimesta omaisjärjestöjen tiloissa 11/2015–2/2016 välisenä aikana. Haastattelut analysoitiin induktiivista sisällön analyysimenetelmää käyttäen.
Omaisten osallisuuden ongelmista muodostui viisi pääteemaa. Omaiset kokivat tiedon puutetta potilaan sairaudesta ja hoidosta. Toisena oli kohtaamisen puute, jonka vuoksi omaiset kokivat, ettei henkilökunta huomio omaisia hoidossa. Myös omaisen oma heikko jaksaminen heikensi osallisuutta, johon liittyi omaisen heikot voimavarat, huolen kantaminen ja ristiriitaiset tunteet potilaan sairaudesta. Potilaan fyysinen ja henkinen väkivalta omaista kohtaan esti osallisuutta. Lisäksi yhteistyön puute omaisen ja henkilökunnan sekä omaisen ja potilaan välillä koettiin ongelmana osallisuuden toteutumisessa. Omaisen osallisuutta tukivat omaisjärjestöistä ja henkilökunnalta saatu tieto sekä omaisen oman jaksamisen turvaaminen. Omaisen jaksamista edisti yhteiskunnan tuki omaiselle, vertaistuki ja omaisen oma hoitosuhde. Lisäksi omaiset ehdottivat osallisuuden tukemiseksi yhteistyön edistämistä omaisen, henkilökunnan ja potilaan välillä.
Omaisten osallisuuden lisäämiseksi omaisille tulisi tarjota mahdollisuutta osallistua potilaan hoitoon. Heidät tulisi ottaa mukaan yhteistyösuhteeseen sekä hoitotiimin jäseneksi. Osallisuuden onnistumiseksi omaiset tarvitsevat tietoa ja tukea henkilökunnalta. Henkilökunnan tulisi olla aktiivinen yhteistyösuhteen luomisessa siksi omaisten tapaamisen tulisi olla vakiintunut käytäntö. Omaisten osallisuus on moniulotteista ja osallisuuteen vaikuttavat sekä omaiset, potilaat, henkilökunta mutta myös organisaation rakenne ja yhteiskunnalliset suositukset. Tulevaisuudessa tarvitaan edelleen tutkimusta omaisten osallisuutta edistävistä menetelmistä käytännön hoitotyössä, sillä omaisen osallisuuden toteutumisessa on vielä ongelmia potilaan psykiatrisessa hoidossa.