Ensihoitajaopiskelijoiden hoitoelvytysosaaminen simuloidussa sydänpysähdystilanteessa
Palmroth, Joni (2018-07-03)
Ensihoitajaopiskelijoiden hoitoelvytysosaaminen simuloidussa sydänpysähdystilanteessa
Palmroth, Joni
(03.07.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Sydänpysähdys on maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy sairaalan ulkopuolella. Suomessa sairaalanulkopuolisten elvytysten määrä on 51/100 000 asukasta kohden. Selviämisprosentti sairaalasta on n.10 %. Ensihoitajaopiskelijat saattavat työllistyä suoraan hoitotasoa vaativiin ensihoitoyksiköihin, joiden osaamisvaatimuksiin kuuluvat hoitoelvytyksen hallinta. Siksi on tärkeää, että ensihoitajaopiskelijat osaavat hoitoelvytyksen mahdollisimman hyvin jo opiskeluaikana.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ensihoitajaopiskelijoiden hoitoelvytysosaamista simulaatiotilanteessa sekä vertailla ensihoitajaopiskelijoiden hoitoelvytysosaamisen itsearviointia tarkkailijoiden arvioon.
Tutkimus toteutettiin prospektiivisena havaintotutkimuksena ja siihen osallistui 76 ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijaa. Osallistujat jaettiin satunnaisesti neljän hengen ryhmiin ja kokonaisuudessaan simulaatioryhmiä oli 19. Hoitoelvytyssimulaatiosuoritukset tallennettiin kahdelle videokameralle myöhempää arviointia varten. Kaikki suoritukset arvioitiin kahden arvioitsijan voimin. Ensihoitajaopiskelijat arvioivat ryhmänsä suoritukset saman arviointimittarin avulla kuin arvioitsijat. Kaikki tulokset analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmistolla.
Elvytyssuorituksen kokonaispisteiden keskiarvo oli 73, 118 – (-118) asteikolla. Parhaiten opiskelijat osaavat elvytystarpeen määrittämiseen sekä defibrillaatioon liittyvät taidot. Eniten kehitettävää opiskelijoilla on johtamisen ja painantaelvytykseen liittyvissä taidoissa. Taustatekijöillä kuten aiemmalla koulutuksella, työkokemuksella, simulaatiokertojen määrällä tai aiemmalla elvytyskokemuksella ei ollut merkittävää yhteyttä opiskelijoiden elvytysosaamiseen. Ei-teknisien taitojen hallitseminen saattaa parantaa ryhmän suoritusta simuloidussa elvytystilanteessa. Ensihoitajaopiskelijat arvioivat ryhmänsä elvytysosaamista keskimäärin hieman tarkkailijoiden arviota huonommaksi. Opiskelijoista 59% (n=45) arvioi ryhmän suorituksen huonommaksi kuin tarkkailija.
Ensihoitajaopiskelijoiden osaaminen simuloidussa elvytystilanteessa on kohtalaista ja hieman yli puolet opiskelijoista aliarvioivat ryhmänsä suoritusta. Tämä tutkimus tehtiin erittäin pienellä otoksella. Jatkossa tarvitaan suurempia otoksia, jotta suorittaa varmempia päätelmiä tutkimustuloksista. Tämä tutkimus suoritettiin vain yhdessä ensihoitajakoulutusta tarjoavassa ammattikorkeakoulussa. Tulevaisuudessa olisi hyvä verrata esimerkiksi kahden eri ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmiä, jotta saadaan valtakunnallista tietoa ensihoitajaopiskelijoiden hoitoelvytysosaamisesta. Jatkossa olisi myös hyvä tutkia elvytysmittarin soveltuvuutta itsearviointiin kvalitatiivisin menetelmin.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ensihoitajaopiskelijoiden hoitoelvytysosaamista simulaatiotilanteessa sekä vertailla ensihoitajaopiskelijoiden hoitoelvytysosaamisen itsearviointia tarkkailijoiden arvioon.
Tutkimus toteutettiin prospektiivisena havaintotutkimuksena ja siihen osallistui 76 ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijaa. Osallistujat jaettiin satunnaisesti neljän hengen ryhmiin ja kokonaisuudessaan simulaatioryhmiä oli 19. Hoitoelvytyssimulaatiosuoritukset tallennettiin kahdelle videokameralle myöhempää arviointia varten. Kaikki suoritukset arvioitiin kahden arvioitsijan voimin. Ensihoitajaopiskelijat arvioivat ryhmänsä suoritukset saman arviointimittarin avulla kuin arvioitsijat. Kaikki tulokset analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmistolla.
Elvytyssuorituksen kokonaispisteiden keskiarvo oli 73, 118 – (-118) asteikolla. Parhaiten opiskelijat osaavat elvytystarpeen määrittämiseen sekä defibrillaatioon liittyvät taidot. Eniten kehitettävää opiskelijoilla on johtamisen ja painantaelvytykseen liittyvissä taidoissa. Taustatekijöillä kuten aiemmalla koulutuksella, työkokemuksella, simulaatiokertojen määrällä tai aiemmalla elvytyskokemuksella ei ollut merkittävää yhteyttä opiskelijoiden elvytysosaamiseen. Ei-teknisien taitojen hallitseminen saattaa parantaa ryhmän suoritusta simuloidussa elvytystilanteessa. Ensihoitajaopiskelijat arvioivat ryhmänsä elvytysosaamista keskimäärin hieman tarkkailijoiden arviota huonommaksi. Opiskelijoista 59% (n=45) arvioi ryhmän suorituksen huonommaksi kuin tarkkailija.
Ensihoitajaopiskelijoiden osaaminen simuloidussa elvytystilanteessa on kohtalaista ja hieman yli puolet opiskelijoista aliarvioivat ryhmänsä suoritusta. Tämä tutkimus tehtiin erittäin pienellä otoksella. Jatkossa tarvitaan suurempia otoksia, jotta suorittaa varmempia päätelmiä tutkimustuloksista. Tämä tutkimus suoritettiin vain yhdessä ensihoitajakoulutusta tarjoavassa ammattikorkeakoulussa. Tulevaisuudessa olisi hyvä verrata esimerkiksi kahden eri ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmiä, jotta saadaan valtakunnallista tietoa ensihoitajaopiskelijoiden hoitoelvytysosaamisesta. Jatkossa olisi myös hyvä tutkia elvytysmittarin soveltuvuutta itsearviointiin kvalitatiivisin menetelmin.