”Opiskelija saattaa olla tuleva työtoverisi” : Kliininen harjoittelu terveysalan opiskelijoiden kuvaamana
Kouvalainen, Maria (2018-07-03)
”Opiskelija saattaa olla tuleva työtoverisi” : Kliininen harjoittelu terveysalan opiskelijoiden kuvaamana
Kouvalainen, Maria
(03.07.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Terveysalan opiskelijan onnistunut kliininen harjoittelu luo myönteistä kuvaa tulevasta ammatista, vahvistaa opiskelijan ammatti-identiteetin kehittymistä ja tukee hänen ammatillista sosialisaatioprosessiaan. Harjoittelu on merkittävä osa terveysalan opintoja ja tapahtuu ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan ja terveysalan opettajan ohjauksessa erilaisissa terveydenhuollon toimintaympäristöissä. Opiskelijaohjauksen tavoitteena on tarjota mahdollisimman hyvää ja laadukasta ohjausta kaikille opiskelijoille.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kliinisen harjoittelun hyvin toimivia alueita ja kehittämisalueita opiskelijoiden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena, jossa aineistona olivat erään erikoissairaanhoidon tulosyksikön vuoden 2016 CLES+T –mittarin avoimen kysymyksen vastaukset (n=250). Tähän kysymykseen opiskelijat saivat vapaasti kertoa toteutuneesta harjoittelustaan. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla, jossa analyysirunkona oli Flott ja Linden (2015) käsiteanalyysi kliinisestä oppimisympäristöstä. Tämän jälkeen aineisto kvantifioitiin yhdistävien luokkien osalta.
Tulosten mukaan opiskelijoiden kiinnittävät erityistä huomiota yksikön ilmapiiriin ja henkilökunnan kollegiaaliseen käytökseen. Opiskelijat arvostivat sitä, että he kokivat olevansa tervetulleita, kuuluvansa työyhteisöön, saivat monipuolisia oppimiskokemuksia ja että heitä kutsuttiin omalla nimellään. Opiskelijat toivovat, että ohjaaja pysyy samana koko harjoittelujakson ajan ja että ohjaaja tekisi täyttä työaikaa. He toivovat, että hoitotyön opettaja osallistuisi arviointikeskusteluun ja olisi tavoitettavissa harjoittelun aikana. Harjoittelukokemuksella oli opiskelijoiden näkemyksen mukaan vaikutusta opiskelijan haluun hakeutua kyseessä olevaan yksikköön tulevaisuudessa töihin.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kliinisen harjoittelun hyvin toimivia alueita ja kehittämisalueita opiskelijoiden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena, jossa aineistona olivat erään erikoissairaanhoidon tulosyksikön vuoden 2016 CLES+T –mittarin avoimen kysymyksen vastaukset (n=250). Tähän kysymykseen opiskelijat saivat vapaasti kertoa toteutuneesta harjoittelustaan. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla, jossa analyysirunkona oli Flott ja Linden (2015) käsiteanalyysi kliinisestä oppimisympäristöstä. Tämän jälkeen aineisto kvantifioitiin yhdistävien luokkien osalta.
Tulosten mukaan opiskelijoiden kiinnittävät erityistä huomiota yksikön ilmapiiriin ja henkilökunnan kollegiaaliseen käytökseen. Opiskelijat arvostivat sitä, että he kokivat olevansa tervetulleita, kuuluvansa työyhteisöön, saivat monipuolisia oppimiskokemuksia ja että heitä kutsuttiin omalla nimellään. Opiskelijat toivovat, että ohjaaja pysyy samana koko harjoittelujakson ajan ja että ohjaaja tekisi täyttä työaikaa. He toivovat, että hoitotyön opettaja osallistuisi arviointikeskusteluun ja olisi tavoitettavissa harjoittelun aikana. Harjoittelukokemuksella oli opiskelijoiden näkemyksen mukaan vaikutusta opiskelijan haluun hakeutua kyseessä olevaan yksikköön tulevaisuudessa töihin.