Suuhygienistiopettajan kliininen kompetenssi heidän itsensä ja opiskelijoiden arvioimana
Naumanen, Saara (2018-07-03)
Suuhygienistiopettajan kliininen kompetenssi heidän itsensä ja opiskelijoiden arvioimana
Naumanen, Saara
(03.07.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata suuhygienistiopettajan kliinistä kompetenssia ja sen ylläpitämistä suuhygienistiopettajien ja – opiskelijoiden näkökulmasta. Kompetenssikategoriat kategoriat jaettiin kolmeen osaamisalueeseen: terveysalan yhteiset osaamisalueet, terveyden edistäminen ja suun terveydenhoitotyö.
Tutkimus oli luonteeltaan kuvaileva survey-tutkimus. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi viisi suuhygienistiopiskelijoiden ja suuhygienistiopettajien taustamuuttujia kuvaavaa kysymystä, 47 kliinisen kompetenssin osaamisvaatimusta kuvaavaa muuttujaa ja kaksi avointa kysymystä. Kohderyhmänä olivat kaikki Suomessa opettavat suuhygienistiopettajat ja viimeistä lukukautta opiskelevat suuhygienistiopiskelijat. Tutkimukseen osallistui 53% kyselylomakkeen saaneista suuhygienistiopettajista (n = 10) ja 30% suuhygienistiopiskelijoista (n = 29). Vastaukset analysoitiin tilastollisin menetelmin. Avoimet kysymykset analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla ja tulokset kvantifioitiin.
Tulosten mukaan suuhygienistiopettajien kliininen kompetenssi oli yleisesti ottaen hyvä, mutta suuhygienistiopettajat arvioivat kliininen kompetenssinsa paremmaksi, kuin opiskelijat. Kompetenssikategorioita tarkastellessa, suuhygienistiopettajat arvioivat osaamisensa parhaimmaksi terveydenedistämisessä, kun taas suuhygienistiopiskelijat arvioivat opettajiensa osaamisen parhaimmaksi suun terveydenhoitotyössä. Heikoiten suuhygienistiopettajat arvioivat osaamisensa suun terveydenhoitotyössä ja opiskelijat arvioivat suuhygienistiopettajien osaamisen heikoimmaksi terveysalan yhteisten osaamisalueissa.
Opettajien ja opiskelijoiden vastaukset koskien suuhygienistiopettajan kliinisen kompetenssin ylläpitämistä olivat samansuuntaisia. Molempien ryhmien näkemysten mukaan opettajat ylläpitävät kliinistä kompetenssiaan opiskelemalla, tekemällä kliinistä käytännön työtä ja verkostoitumalla. Tutkimustulokset antavat viitteitä suomalaisten suuhygienistiopettajien tämän hetkisestä kliinisestä kompetenssista. Näin ollen tuloksia voidaan hyödyntää suuhygienistiopettajien kliinisen kompetenssin kehittämisessä.
Tutkimus oli luonteeltaan kuvaileva survey-tutkimus. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi viisi suuhygienistiopiskelijoiden ja suuhygienistiopettajien taustamuuttujia kuvaavaa kysymystä, 47 kliinisen kompetenssin osaamisvaatimusta kuvaavaa muuttujaa ja kaksi avointa kysymystä. Kohderyhmänä olivat kaikki Suomessa opettavat suuhygienistiopettajat ja viimeistä lukukautta opiskelevat suuhygienistiopiskelijat. Tutkimukseen osallistui 53% kyselylomakkeen saaneista suuhygienistiopettajista (n = 10) ja 30% suuhygienistiopiskelijoista (n = 29). Vastaukset analysoitiin tilastollisin menetelmin. Avoimet kysymykset analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla ja tulokset kvantifioitiin.
Tulosten mukaan suuhygienistiopettajien kliininen kompetenssi oli yleisesti ottaen hyvä, mutta suuhygienistiopettajat arvioivat kliininen kompetenssinsa paremmaksi, kuin opiskelijat. Kompetenssikategorioita tarkastellessa, suuhygienistiopettajat arvioivat osaamisensa parhaimmaksi terveydenedistämisessä, kun taas suuhygienistiopiskelijat arvioivat opettajiensa osaamisen parhaimmaksi suun terveydenhoitotyössä. Heikoiten suuhygienistiopettajat arvioivat osaamisensa suun terveydenhoitotyössä ja opiskelijat arvioivat suuhygienistiopettajien osaamisen heikoimmaksi terveysalan yhteisten osaamisalueissa.
Opettajien ja opiskelijoiden vastaukset koskien suuhygienistiopettajan kliinisen kompetenssin ylläpitämistä olivat samansuuntaisia. Molempien ryhmien näkemysten mukaan opettajat ylläpitävät kliinistä kompetenssiaan opiskelemalla, tekemällä kliinistä käytännön työtä ja verkostoitumalla. Tutkimustulokset antavat viitteitä suomalaisten suuhygienistiopettajien tämän hetkisestä kliinisestä kompetenssista. Näin ollen tuloksia voidaan hyödyntää suuhygienistiopettajien kliinisen kompetenssin kehittämisessä.