Osavuosiraportoinnin sisällön muutosten vaikutukset listautuneiden yhtiöiden osavuosiraportointikäytänteisiin
Yli-Rantala, Laura (2018-07-03)
Osavuosiraportoinnin sisällön muutosten vaikutukset listautuneiden yhtiöiden osavuosiraportointikäytänteisiin
Yli-Rantala, Laura
(03.07.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Vuoden 2015 lopussa Suomen arvopaperimarkkinalaki koki muutoksen Euroopan unionin avoimuusdirektiivin täytäntöön panemisen myötä. Seurauksena arvopaperimarkkinalaista luovuttiin kohdasta, jonka avulla säädettiin osavuosikatsauksen julkistamista. Lainsäädännön muutoksen voimaantulon myötä liikkeellelaskijalta ei saa vaatia osavuotisten taloudellisten raporttien julkistamista tiheämmin kuin vuositilinpäätökset ja toimintakertomuksen sekä puolivuosikatsauksen. Osavuosikatsauksien tarkoituksena on päivittää vuositilinpäätöksen informaatiota, minkä vuoksi siinä keskitytään yhtiön uusiin toimintoihin, tapahtumiin sekä toimintaan vaikuttaviin olosuhteisiin. Osavuosikatsaus pitää sisällään informaatiota, joka vaikuttaa yhtiön taloudellisen aseman ja osavuosijakson toiminnan tuloksen kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen. Oikea-aikainen ja luotettavasti laadittu osavuosikatsaus parantaa sijoittajien mahdollisuuksia ymmärtää yrityksen kykyä tuottaa tulosta ja raha-virtoja sekä auttaa muodostamaan käsityksen sen taloudellisesta tilasta ja maksuvalmiudesta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, kuinka arvopaperimarkkinalain muutos ja näin ollen osavuositiedottamista koskevien säännöksien muutos on vaikuttanut listautuneiden yhtiöiden osavuositiedottamisen sisältöön. Tutkimuksen teoreettisessa osiossa käsitellään sidosryhmäteoriaa ja sen suhdetta laskentatoimeen, sekä vapaaehtoista tiedottamista ja sen hyötyjä ja haittoja. Lisäksi esitellään yritysraporttien laadullisia ominaisuuksia ja osavuosiraporttien keskeinen sisältö ja lainsäädännön muutos. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmetodina hyödynnettiin sisällöanalyysia. Sisällöanalyysiin valittiin täsmällisemmäksi metodiksi CONI-metodi, jonka avulla mahdollistetaan aineiston sisällön luotettava analysointi. Tutkimuksen aineisto koostui 12 listautuneen yhtiön osavuosikatsauksista vuosilta 2015 sekä 2017.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että toistaiseksi listautuneiden yhtiöiden reagointi osavuosiraportoinnin säännöksien muuttumiseen on ollut vähäistä. Sisällöanalyysin avulla havaittiin, että ne yhtiöt, jotka ovat muuttaneet raportointiaan arvopaperimarkkinalakiin vedoten, raportoivat kuitenkin pääsääntöisesti yhä samoja tiedottamisen osa-alueita kuin ennen lainsäädännön muutosta ja raportoinnin ollessa vapaaehtoista. CONI-metodin avulla havaittiin, että raportit pitävät sisällään edelleen monipuolista tiedottamista. Raporttien kokonaispituudet ovat kuitenkin lyhentyneet, mikä johtuu pääosin raporttien liitetietojen vähentämisestä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, kuinka arvopaperimarkkinalain muutos ja näin ollen osavuositiedottamista koskevien säännöksien muutos on vaikuttanut listautuneiden yhtiöiden osavuositiedottamisen sisältöön. Tutkimuksen teoreettisessa osiossa käsitellään sidosryhmäteoriaa ja sen suhdetta laskentatoimeen, sekä vapaaehtoista tiedottamista ja sen hyötyjä ja haittoja. Lisäksi esitellään yritysraporttien laadullisia ominaisuuksia ja osavuosiraporttien keskeinen sisältö ja lainsäädännön muutos. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmetodina hyödynnettiin sisällöanalyysia. Sisällöanalyysiin valittiin täsmällisemmäksi metodiksi CONI-metodi, jonka avulla mahdollistetaan aineiston sisällön luotettava analysointi. Tutkimuksen aineisto koostui 12 listautuneen yhtiön osavuosikatsauksista vuosilta 2015 sekä 2017.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että toistaiseksi listautuneiden yhtiöiden reagointi osavuosiraportoinnin säännöksien muuttumiseen on ollut vähäistä. Sisällöanalyysin avulla havaittiin, että ne yhtiöt, jotka ovat muuttaneet raportointiaan arvopaperimarkkinalakiin vedoten, raportoivat kuitenkin pääsääntöisesti yhä samoja tiedottamisen osa-alueita kuin ennen lainsäädännön muutosta ja raportoinnin ollessa vapaaehtoista. CONI-metodin avulla havaittiin, että raportit pitävät sisällään edelleen monipuolista tiedottamista. Raporttien kokonaispituudet ovat kuitenkin lyhentyneet, mikä johtuu pääosin raporttien liitetietojen vähentämisestä.