Etyk, Suomi ja uusi Eurooppa : Pariisin huippukokous ja Etyk uuden eurooppalaisen turvallisuuden muodostajina 1989–1991
Sundin, Jyri (2018-07-09)
Etyk, Suomi ja uusi Eurooppa : Pariisin huippukokous ja Etyk uuden eurooppalaisen turvallisuuden muodostajina 1989–1991
Sundin, Jyri
(09.07.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Suomen ulkoasiainhallinnon näkemyksiä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (Etyk) merkityksestä ja toiminnasta kylmän sodan päättymisen aikakaudella 1989–1991 painottuen Pariisin huippukokoukseen. Olennainen kysymys on Etykin merkitys Suomelle kylmän sodan päättyessä. Keskeisiä teemoja ovat liittokunta-asetelman poistuminen, entisten sosialististen maiden avustaminen, uuden arvoyhteisön vakiinnuttaminen ja uuden eurooppalaisen turvallisuuden rakentaminen. Tutkimuksen ensisijaisena lähdeaineistona on käytetty ulkoasianministeriön arkistosta löytyviä Pariisin huippukokousta ja Etykin rakenteiden kehitystä käsitteleviä asiakirjakokonaisuuksia.
Etykin merkitystä Suomelle vuosien 1989–1991 aikana avataan sekä viiteryhmän että kansallisen toiminnan kautta. Suomen tärkein viiteryhmä Etykissä oli puolueettomien ja sitoutumattomien maiden ryhmä. Nämä maat pyrkivät korostamaan Etykin merkitystä yhteisenä diplomatian ja politiikan välineenä, varmistamaan osallistumisen turvallisuusneuvotteluihin sekä varmistamaan prosessin jatkuvuuden. Suomen kansallisesta näkökulmasta Etykillä oli perustamisestaan lähtien ollut keskeinen merkitys puolueettomuutta vahvistavana tekijänä. Suomi toimikin pitkälti perinteisessä Etyk-roolissaan puolueettomana maana, mutta liittokunta-asetelman poistuminen ja Etykin sisäisen dynamiikan muutokset vaikuttivat aikajaksolla harjoitettuun politiikkaan.
Saksojen yhdistyminen ja Itä-Euroopan maiden integroituminen läntiseen järjestelmään olivat keskeisiä kylmän sodan päättymisen seurauksia Euroopassa. Etyk pyrki tukemaan maiden rauhanomaista kehitystä ja sitomaan ne osaksi kylmän sodan päättymisen yleistä kehitystä. Etykin osanottajamaat sitoutuivat Pariisin huippukokouksessa demokratiaan, markkinatalouteen ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Näin Etyk toimi kehyksenä uuden eurooppalaisen arvoyhteisön luomiselle ja vakiinnuttamiselle. Varsinkin Itä-Euroopan maat pyrkivät muokkaamaan Etykistä sotilasliittojen korvaajaa, sillä kylmän sodan aikainen vastakkainasetteluun perustunut turvallisuusjärjestelmä oli hajoamassa. Etykiin perustuvan uuden järjestelmän luomisen sijaan Yhdysvaltojen johtama liberaaliin demokratiaan perustuva järjestelmä alkoi laajenemaan uusille alueille. Tämän tutkimuksen valossa Etyk ja sen uudet rakenteet näyttivät toimineen kylmän sodan päättyessä tämän laajenemisen eurooppalaisena välineenä.
Etykin merkitystä Suomelle vuosien 1989–1991 aikana avataan sekä viiteryhmän että kansallisen toiminnan kautta. Suomen tärkein viiteryhmä Etykissä oli puolueettomien ja sitoutumattomien maiden ryhmä. Nämä maat pyrkivät korostamaan Etykin merkitystä yhteisenä diplomatian ja politiikan välineenä, varmistamaan osallistumisen turvallisuusneuvotteluihin sekä varmistamaan prosessin jatkuvuuden. Suomen kansallisesta näkökulmasta Etykillä oli perustamisestaan lähtien ollut keskeinen merkitys puolueettomuutta vahvistavana tekijänä. Suomi toimikin pitkälti perinteisessä Etyk-roolissaan puolueettomana maana, mutta liittokunta-asetelman poistuminen ja Etykin sisäisen dynamiikan muutokset vaikuttivat aikajaksolla harjoitettuun politiikkaan.
Saksojen yhdistyminen ja Itä-Euroopan maiden integroituminen läntiseen järjestelmään olivat keskeisiä kylmän sodan päättymisen seurauksia Euroopassa. Etyk pyrki tukemaan maiden rauhanomaista kehitystä ja sitomaan ne osaksi kylmän sodan päättymisen yleistä kehitystä. Etykin osanottajamaat sitoutuivat Pariisin huippukokouksessa demokratiaan, markkinatalouteen ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Näin Etyk toimi kehyksenä uuden eurooppalaisen arvoyhteisön luomiselle ja vakiinnuttamiselle. Varsinkin Itä-Euroopan maat pyrkivät muokkaamaan Etykistä sotilasliittojen korvaajaa, sillä kylmän sodan aikainen vastakkainasetteluun perustunut turvallisuusjärjestelmä oli hajoamassa. Etykiin perustuvan uuden järjestelmän luomisen sijaan Yhdysvaltojen johtama liberaaliin demokratiaan perustuva järjestelmä alkoi laajenemaan uusille alueille. Tämän tutkimuksen valossa Etyk ja sen uudet rakenteet näyttivät toimineen kylmän sodan päättyessä tämän laajenemisen eurooppalaisena välineenä.